BSR Interreg Seed Money -hakukierros on auki

Tiistaina 5.11. avautui Seed Money –hakukierros. Rahoitusta voidaan myöntää Itämeren alueen strategiaa toteuttavien – eri rahoituslähteistä haettavien - hankkeiden valmisteluun. Siemenrahat ovat Interreg Itämeren alueen ohjelman tarjoama rahoitus, jolla tuetaan hankkeiden valmistelua EU: n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) toimintasuunnitelman mukaisesti. Siemenrahoilla tukiprojektia voidaan valmistaa mihin tahansa alueen käytettävissä oleviin rahoituslähteisiin. Siemenrahan hakemusmenettely koostuu kahdesta vaiheesta. Seed Money –hankkeen suurin mahdollinen budjetti on 50.000 €, josta rahoittaa enintään 85 %. Seed Money –haun ensimmäinen vaihe päättyy 9.12.2019. Lisää tietoa hausta on BSR Interreg –ohjelman kotisivulla: https://www.interreg-baltic.eu/apply-for-funds/seed-money-calls/2nd-call-for-applications-open.html   Myös laajennushankkeiden (Extention Stage) haku on parhaillaan auki. Extention Stage –rahoitusta voidaan myöntää BSR Interreg –ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden toteutusvoiman vahvistamiseen. Haku päättyy 27.2.2020.   Lisää tietoa Extention Stage –hausta: https://www.interreg-baltic.eu/secondcallforextensionstageapplications.html  

Lue lisää

Päijät-Häme näyttämässä tietä ilmastotyössä

Päijät-Hämeen maakunta on yhdessä alueen kuntien kanssa valmis vähentämään 80 % maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Rinteen hallitus on asettanut tavoitteekseen Suomen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Päijät-Häme tavoittelee hiilineutraaliutta jo tätä aiemmin, vuoteen 2030 mennessä. Tämä toteutetaan vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja lisäämällä hiilensidontaa. ”Kunnianhimon taso tulee asettaa korkealle, jotta tuloksia saadaan aikaan”, perustelee maakuntajohtaja Laura Leppänen. ”Ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää isoja tekoja kunnilta. On tärkeää muistaa, että ilmastopolitiikka on myös elinvoimapolitiikkaa. On merkittävä asia maakunnan elinvoimaisuudelle näkyä edelläkävijänä ilmastotyössä – tämä voidaan nähdä vetovoimatekijänä niin asukkaiden kuin yritystenkin näkökulmasta”, Leppänen korostaa. Yksi osoitus koko maakunnan sitoutumisesta ilmastotyöhön saatiin, kun Päijät-Hämeen maakuntahallitus päätti esittää maakunnan liittymistä Hiilineutraalit kunnat -verkostoon ensimmäisten maakuntien joukossa. Verkostoon liittyminen edellyttää maakunnalta sitoutumista päästövähennystavoitteisiin ja suunnitelmaa vähennysten toteuttamiseksi. Päijät-Hämeen kunnista Padasjoki on ollut mukana Hinku-verkostossa sen perustamisesta lähtien. Muut verkostossa jo mukana olevat kunnat ovat Asikkala, Hollola ja Lahti. Lisäksi Kärkölä ja Orimattila ovat juuri päättäneet verkostoon liittymisestä. Hinku-maakunnan yhtenä kriteerinä on, että Hinku-kuntien asukasmäärän tulee kattaa vähintään 80% maakunnan asukasmäärästä, mikä toteutuu nyt Päijät-Hämeessä. ”Hinku-status on merkittävä asia Päijät-Hämeen ilmastotyölle ja sen näkyvyydelle. Verkostoon liittyminen osoittaa koko maakunnan sitoutumisen ilmastoasioihin ja tukee kuntien konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista”, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari. ”Maakunnan yhteinen ilmastotyö kytkeytyy...

Lue lisää

Päijät-Hämeen biokiertotalouden toimintasuunnitelma ja 1,5 asteen elämäntavan kokeilu esillä Lahden tiedepäivässä

Päijät-Hämeen biokiertotalouden toimintasuunnitelma on hyväksytty toukokuussa ja sen toteutus on jo alkanut. Toimintasuunnitelman etenemistä seurataan BIOREGIO-hankkeen toisessa vaiheessa vuosien 2020-21 aikana, sekä Päijät-Hämeen kiertotalousryhmän toimesta. Toimintasuunnitelma tarkentaa alueen biokiertotalouden tavoitteita sekä konkretisoi Päijät-Hämeen maakuntastrategian ja -ohjelman älykkään erikoistumisen kiertotalouden kärkeä ja tukee myös Lahden kaupunkiseudun kilpailukykystrategiaa. Päijät-Hämeen biokiertotalouden toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa ja toimenpiteiden toteutus tapahtuu pääosin Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelman (EAKR) kautta. Toimintasuunnitelma on osa Interreg Europe -ohjelman rahoittaman BIOREGIO-hankkeen toteutusta ja se on laadittu yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton ja hanketta koordinoivan Lahden ammattikorkeakoulun kanssa Päijät-Hämeen liiton ohjauksessa. BIOREGIO-hankkeen ensimmäinen vaihe lähestyy loppuaan ja on aika tarkastella tuloksia. 1,5 asteen elämäntavan kokeilussa kotitaloudet kuudesta Päijät-Hämeen kunnasta testaavat toimia oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Kokeilujakso on parhaillaan käynnissä ja sen tueksi kotitalouksille on tehty henkilökohtaiset hiilijalanjälkilaskennat sekä järjestetty työpaja, jossa on kartoitettu keinot jalanjäljen pienentämiseksi. Kokeilun aikana tarjotaan tarkempaa tietoa mm. kasvisruoasta, kestävistä vaatevalinnoista sekä uusiutuvasta energiasta. Samalla kerätään tietoa siitä, miten hyvin kunnat mahdollistavat kestävän elämäntavan. Kokeiluhanke toteutetaan ympäristöministeriön tuella. Lahden tiedepäivässä 14.11.2019 on mahdollisuus tutustua Päijät-Hämeen biokiertotalouden toimintasuunnitelmaan sekä 1,5 asteen elämäntapakokeiluun Kiertotalous ja kestävä elämäntapa -osuudessa. BIOREGIO-hankeen tuloksia esittelee projektipäällikkö, TKI-asiantuntija Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulusta ja 1,5 asteen kokeilua ilmastoasiantuntija Maarit Virtanen Päijät-Hämeen liitosta. Lahden tiedepäivän ohjelma www.lamk.fi/sites/default/files/2019-10/LahtiScienceDayProgram2019.pdf...

Lue lisää

Työmatkat pitenevät, ekotekoja tarvitaan

Teollisuuden rakennemuutos ja liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ovat hallinneet työpaikka- ja työssäkäyntiteemojen julkikuvaa Päijät-Hämeessä 2000-luvulla. Viime vuosina niiden rinnalle on noussut ilmastonmuutos, joka on ohjannut keskustelua muun muassa etätyöhön ja kevyeen työmatkaliikenteeseen yhdyskuntarakenteen sisällä. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet peruskysymykset siitä, missä päijäthämäläiset nykyisin työskentelevät, mitä he tekevät ja miten se kaikki näyttäytyy lintuperspektiivistä, kun asiaa tarkastellaan aluerakenteellisena ja kuntien välisenä toiminnallisuutena. Päijät-Hämeen liiton uusi aluetilastoihin ja paikkatietoihin pohjautuva tiivis katsaus paneutuu näihin peruskysymyksiin. Siinä tarkastellaan työpaikkojen ja työssäkäynnin kehitystä 2010-luvulla, maakunnan tasolla, vyöhykkeittäin ja kunnittain. Vuoden 2021 alussa Päijät-Hämeeseen liittyvä Iitti on mukana katsauksessa. Otteita katsauksesta: Päijät-Häme menetti lähes 5 900 työpaikkaa vuosina 2012–2015. Vuodet 2016 ja 2017 olivat  yleisesti työpaikkakasvun vuosia ja maakunnan työpaikat lisääntyivät tuolloin noin 1200:lla. Päijät-Hämeen kokonaismenetys vuodesta 2010 vuoteen 2017 oli 3 800 työpaikkaa. Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä teollisuus ovat Päijät-Hämeen suurimmat toimialat. Ne tarjoavat keskenään tasavahvasti työpaikan yli 27 000 työntekijälle, muodostaen 36 % maakunnan kaikista työpaikoista. Alle 50 hengen pienyritykset työllistävät 48 % kaikista yritystoiminnan piirissä työskentelevistä maakunnassa. Päijät-Hämeen todellinen työpaikkaomavaraisuus laski 87 %:iin vuoden 2017 loppuun mennessä. Neljä viidestä Päijät-Hämeen työpaikasta sijaitsee kaupunkialueilla tai kaupunkien kehysalueilla. Lahden noin 50 000 työpaikkaa muodostavat kaksi kolmasosaa maakunnan kaikista työpaikoista. Noin 51 900 päijäthämäläistä työskenteli asuinkunnassaan vuonna...

Lue lisää

Haku Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 2019

Päijät-Hämeestä yksi kohde Elävän perinnön kansallisessa luettelossa Museovirasto avaa toista kertaa haun Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 4.11-5.12.2019. Kansallinen luettelo täydentyy määräajoin. Ensimmäisellä kerroksella vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi luetteloon 52 kohdetta. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Päijät-Hämeestä Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on edustettuna pitsin kutominen Heinämaalla. Nyt uusia tahoja kannustetaankin mukaan esittämään kohteita kansalliseen luetteloon! Kansallista luetteloa kootaan osana Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Unescon sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kansallisen luettelon taustalla on Elävän perinnön wikiluettelo, johon on jatkuva haku. Wikiluettelossa on mukana jo 150 artikkelia yli 220 toimijataholta viidellä eri kielellä. Elävän perinnön Wikiluettelointi on osoittanut, että maamme monimuotoisten elävien perinteiden kirjon parissa toimii valtavasti ihmisiä. Wikiluetteloon on tullut ilmoituksia kaikkialta Suomesta eri aihealueilta. Valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille. Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille ja vie syvemmälle elävän perinnön suojelun prosessia. Samalla se on askeleen lähempänä kansainvälisen tason tunnustusta. Kansallisessa luettelossa ovat edustettuna seuraavat aihealueet: juhlat ja tavat, esittävät taiteet, musiikki ja tanssi, suullinen perinne, käsityötaidot, ruokaperinteet, pelit ja leikit sekä luonto ja maailmankaikkeus. Kansalliseen luetteloon voidaan ottaa mukaan ehdotuksia elävästä perinnöstä näillä aihealueilla, niitä yhdistäen tai niiden ulkopuolelta. Kansallisen...

Lue lisää

1 2 3 87