Valitse sivu

Edunvalvonta Päijät-Hämeessä

Päijät-Häme ja Lahti rakentavat kestävän Suomen tulevaisuutta

Lahden seudun viime vuosien ratkaisut ja investoinnit ovat juuri nyt tehokkaasti tukemassa Suomen ja Euroopan menestymistä globaalissa kilpailussa. Toteutamme onnistuneesti ja rohkeasti positiivista muutosta. Tämä tarjoaa alueelle ja koko Suomelle ainutlaatuisia mahdollisuuksia uudistua, kasvaa ja kehittyä kansainvälisesti.

Suomen ja Euroopan johtavassa ympäristökaupungissa kehitetyt kiertotalouden, sähköisen liikenteen, energiantuotannon ja palveluiden ratkaisut vahvistavat kansallisia ilmasto- ja kestävyystavoitteita. LUT-yliopisto, vireä elinkeinoelämä, logistinen sijainti sekä merkittävät uudet investoinnit elintarviketeollisuuteen ja kiertotalouteen tarjoavat tulevaisuudenkehitys- ja kasvumahdollisuuksia.

Voimistuvan kasvun odotetaan tuovan Päijät-Hämeeseen jopa 4 000 uutta työpaikkaa. Korkeakouluopiskelijoiden määrä kasvaa tasaisesti kohti 10 000 opiskelijan tavoitetta vuonna 2030.

Positiivisen kehityksen ylläpitäminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät resursseja ja aitoa yhteistyötä valtion kanssa. Päijät-Häme ja Lahti rakentavat koko Suomen kestävää tulevaisuutta.

Mitä tarjoamme?

Suomen vastuullisen elintarviketeollisuuden kansainvälinen huippukeskittymä

Elintarviketeollisuus on Lahden seudun merkittävä toimiala. Päijät-Hämeen viljaklusterin liikevaihto on jo tällä hetkellä 600 M€ ja viljan jalostus kansainvälisiksi huipputuotteiksi työllistää 3 000 osaajaa. Kasvunäkymät tuoreiden yritysinvestointipäätöksien myötä ovat poikkeukselliset. Seutumme tarjoaa kunnianhimoisen ja vastuullisen huippukeskittymän Suomen elintarvikeviennin strategian 2030 saavuttamiseksi.

  • Fazerin makeistehdas, Suomen historian suurin elintarvikealan investointi.
  • Viking Malt, 90 M€ mallastamoinvestointi Lahteen, 2023.
  • Päijät-Hämeen viljaklusteri, mm. Fazer, Hartwall, Viking Malt, Teerenpeli, Viipurilaisen kotileipomo.
  • Fazerin kauramyllyn laajennus ja ainutlaatuinen ksylitolitehdas, 65 M€, 2022.
  • Hartwall ja Lahti Energia yhteinen biokaasulaitos – hiilineutraali juomatuotanto vuonna 2023.
  • LAB-ammattikorkeakoulun ja viljaklusterin yhteistyössä Suomen ensimmäinen elintarvikelaboratorio (Pilot Plant, 1. vaihe), joka yhdessä kiertotalouslaboratorion kanssa muodostaa yrityksille ja korkeakouluille uudenlaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristön, 2024.
  • Lahti sijaitsee Suomen suurimmilla pohjavesialueilla tarjoten maailmanparasta vettä asukkaille ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Elintarviketeollisuuden kasvumarkkinat ovat merkittävät ja globaalissa tilanteessa Suomen kansainvälistä elintarvikevientiä on vahvistettava. Suomi voi olla ensimmäinen maa maailmassa, jolla on turvallinen ja vastuullinen ruoan arvoketju. (Elintarvikealan strategia, 2022)

Fazerin Lahden leipomo ja uusi ksylitolitehdas. Kuva: Juha-Pekka Huotari
Fazerin Lahden leipomo ja uusi ksylitolitehdas. Kuva: Juha-Pekka Huotari

Kestävien ympäristöratkaisujen rohkea toteuttaja

Lahti on hiilineutraali 2025 ja Päijät-Häme 2030. Seudulla tehdään poikkeuksellisen vahvaa ympäristötyötä ja kiertotalousinnovaatioita, jotka edistävät koko Suomen hyvinvointia ja yrityksien kansainvälistä kasvua luonnon ehdoilla.

  • Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 (Suomen ensimmäinen ja ainoa ympäristöpääkaupunki), joka on sitoutunut edelläkävijäaseman ylläpitämiseen (Tehty kestäväksi -strategia 2030).
  • Kunnianhimoiset tavoitteet: Lahti hiilineutraali 2025 ja Päijät-Häme 2030.
  • Lahti valittu EU:n 100 hiilineutraalin ja älykkään kaupungin joukkoon (EU Mission for 100 climate-neutral and smart cities).
  • Päijät-Häme valittu EU:n kiertotalousaloitteen kärkiryhmään (Circular cities and regions initiative).
  • Lahti Energian ja Nordic Ren-Gas:n tulevaisuuden Power-to-Gas-tuotantolaitos, joka on Suomen suurin vihreään vetyyn liittyvä laitosinvestointi,250 M€, 2025.
  • Lahden hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus, käynnistyi 2020.
  • Uusiutuvan energian teknologiaa kehittävien yritysten klusteri (Lahti Smart Energy Cluster).
  • LUT-yliopisto ilmastoteoillaan maailman 9. paras yliopisto (THE 2022 Impact Ranking) ja pienten yliopistojen 11. paras uusiutuvan teknologian ja ilmastomuutoksen torjunnan tutkimiseen liittyvässä tekniikan tutkimuksessa (Times Higher Education 2022, THE).
  • Helsingin yliopiston ympäristötieteen tutkimus sijaitsee Lahdessa. Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston ilmakehätieteen yhteisprofessuuri Lahdessa, 2021.
  • LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratorio ja ainoa vastaava pilottiympäristö Suomessa, 1. vaihe valmistunut 2022.

Suomen kansallinen hiilineutraaliustavoite on 2035. Siirtymä kiertotalouteen on Suomelle merkittävä mahdollisuus. Kiertotalous tarjoaa keinon vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja työllisyyttä. Samalla se vähentää luonnonvarojen kulutusta sekä siitä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja muita ympäristövaikutuksia. (Kiertotalouden strateginen ohjelma, 2021)

Sähköisen liikenteen kansainvälinen kiihdyttäjä

Suomi tavoittelee tieliikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. (Fossiilittoman liikenteen tiekartta, 2021) Lahden seudulla tehdään uranuurtavaa liikenteen sähköistämisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä. Alueella toimii merkittävä alan yrityskeskittymä ja Suomen kasvukykyisimpiä yrityksiä. LUT-yliopisto on sähköistymisen ja energiamurroksen johtava asiantuntija. Lahden seutu toimii ratkaisujen kansainvälisenä kiihdyttäjänä.

  • Suomen ensimmäinen sähköisen liikenteen professuuri ja maisteriohjelma LUT-yliopistossa, 2022.
  • Suomen johtava yli 30 yrityksen sähköisenliikenteen klusteri (Lahti Green Electrification of Mobility Cluster, Lahti GEM).
  • Sähköajoneuvojen pikalatausratkaisujen tarjoaja Kempower valittiin vuoden 2022 suomalaiseksi kasvuyritykseksi.
  • Kempower Oyj:n uuden tehtaan käyttöönotto Lahdessa, 2022.
  • LAB-ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen sähkö- ja automaatioalan koulutus sekä alaa tukevat monialaiset muut koulutukset, mm. logistiikka, rakennustekniikka, tietotekniikka, tekoäly.
  • Sähköisen liikenteen, moottoriurheilun ja logistiikan testausympäristöt.
  • Lahden seudun sijainti Euroopan TEN-T korridoorilla, mikä mahdollistaa infrastruktuurin kehittämisen ja erilaiset pilotit.

Hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskus. Kuva: Lauri Rotko

Liikunnan ja urheilun kansainvälinen kehitysympäristö sekä suurtapahtumien ja urheilumatkailun areena

Suomen kansainvälisen urheilun historia alkoi Lahdesta 100 vuotta sitten. Lahdessa sijaitsee koko Suomen talviurheilun sydän. Seudullamme on merkittävää liikunnan, urheilun, suurtapahtumien ja matkailun osaamista ja kansainvälisesti orientoitunutta alan yritystoimintaa. Meillä on kyvykkyyttä rakentaa maailman parhaita urheilun suurtapahtumia (mm. MM2029) ja vahvistaa koko Suomen imagoa ja vetovoimaa kestävien urheilutapahtumien ja urheilumatkailun maana. Lahden hiihtostadion on koko Suomen talviurheilun keskus.

  • Lahti on Suomen talviurheilun pääkaupunki ja kasvava ympärivuotisten vastuullisten tapahtumien ja urheilumatkailun kasvualusta.
  • Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut Suomessa, Lahdessa 2029 (haku käynnissä).
  • Urheilun suurtapahtumavuosi Lahdessa 2023, mm. IRONMAN 70.3. MM-kisat, Salppurin 100-vuotiskisat, Kalevan kisat, SM-viikko.
  • Kisapuisto – Ranta-Kartano – Urheilukeskus – Salpausselkä valtakunnallisesti merkittävä urheilupaikkakokonaisuus, isot investoinnit tulevina vuosina (jalkapallostadion, monitoimiareena, uimakeskus).
  • Lahti kansainvälisten urheilun suurtapahtumakaupunkien kansallinen veturi, Sport Event Management Finland (SEMF).
  • Lahti Sports Hub-toiminnan tavoitteena on tehdä Lahden seudusta Euroopan TOP10 urheiluliiketoiminnan innovaatiokeskus vuoteen 2027 mennessä.
  • Salpausselkä UNESCO Global Geopark ja outdoor-lajien olosuhteiden kestävä kehittäminen liikunnalle, urheilulle ja tapahtumille.
  • Seudullinen kansainvälisen tason koulutus-, tutkimus- ja valmennusosaaminen, mm. Vierumäen ja Pajulahden olympiatason urheilu- ja matkailukeskukset, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunta- ja hyvinvointialan koulutukset, LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiala ja LUT-yliopiston urheilu- ja liikuntateknologian tutkimus (SERCF).
  • Moottoriurheilun tapahtuma- ja testausalusta. Lahden seudulla toimii vahva moottoriurheiluklusteri liittyen valmennukseen ja teknologiakehitykseen.

MM-kisat 2017. Kuva: Lassi Häkkinen


Mitä tarvitsemme?

Elinvoimaa tukevat ratkaisut

Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035 voi toteutua vain, jos edelläkävijät menevät nopeammin ja pidemmälle. Lahti on ainoa Suomen suuremmista kaupungeista, jolla hiilineutraaliustavoite on jo vuodessa 2025. Seudun toimijat tekevät rohkeita kestävyysinvestointeja. Myös edelläkävijät tarvitsevat valtion kumppanuutta ja tukea.

  • Tuet alueen kestäviin ratkaisuihin, sähköiseen liikenteeseen, vihreään siirtymään ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyvään kehitykseen, kokeiluihin ja pilotteihin.
  • Valtion investointituet yrityksille energiakriisissä.
  • Valtion rahoituksen kohdentaminen EU Cities Mission -kaupunkien investointiohjelmiin.
  • Hiilineutraalin rakentamisen edellytysten parantaminen mm. lisäämällä puurakentamisen kannustimia.

Kuva: Sebastian Ratu

Huippuosaajat, ammattitekijät ja kansainvälisen luokan TKI-ympäristöt yrityksien kasvun tueksi

Julkisen TKI-rahoituksen lisääminen on välttämätöntä, jotta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset (TKI) nousisivat kansallisen tavoitteen mukaiseen 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Myös koulutustason merkittävä nosto vaatii panostuksia. Osaavan työvoiman edistäminen on koko maakunnan yhteinen asia. Seudun vahvasti kasvavat alat, kuten elintarviketeollisuus, tarvitsevat tekijöitä. Suomen nuorimman yliopistokaupungin TKI-infrastruktuurien kehittäminen vaatii panostuksia, jotta korkeakoulut kehittyvät kansainvälisesti vetovoimaisina. Näin ne pystyvät toimimaan tehokkaasti yrityksien kasvun ja kansainvälistymisen kumppaneina ja uusien suomalaisten innovaatioiden kasvualustana.

Sopimuskumppanuus valtion kanssa

  • Lahden seudun innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus 2.0 kasvavan ja kansainvälistyvän yliopistokaupungin tarpeisiin.

Elintarviketeollisuutta ja muita alueen kasvua ja kansainvälistymistä palvelevat koulutusratkaisut

  • Elintarviketeollisuuden prosessikoulutuksen ratkaisut (LAB+LUT).
  • Laboratorioanalyytikko, tekniikan ammattikorkeakoulututkinto (AMK).
  • Prosessiteollisuuden ammattitutkinnon järjestämislupa, Koulutuskeskus Salpaus.
  • Englanninkieliset koulutukset, Koulutuskeskus Salpaus.
  • Oppilaitoksien riittävät resurssit ja joustavat mahdollisuudet rakentaa työelämälähtöisiä koulutusratkaisuja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin.

Yrityksiä palvelevat kansainvälisen tason TKI-infrastruktuurit, soveltava tutkimus ja innovaatiopalvelut

  • Sähkö- ja automaatiotekniikan, kiertotalouden ja elintarviketeollisuuden kansainvälisen tason laboratorioinvestoinnit.
  • Fyysisten ja virtuaalisten toimintaympäristöjen pilotti- ja testausympäristöjen kehittäminen, mm. logistiikka, sähköinen liikenne ja liikkuminen.
  • Startup-yrityskiihdyttämötoiminnan tukeminen kasvavassa yliopistokaupungissa.
  • Vesivehmaan lentokenttä sähköisen ilmailun pilottialusta.
  • Vesijärvi sähköisen veneilyn pilottialue.

Kansainvälisten osaajien houkuttelu ja tuet

  • Valtion tuki ja joustavammat prosessit korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden houkutteluun ja työllistymiseen Suomessa.
  • Valtion kattava tuki kansainvälisten osaajien tukipalveluihin myös niille alueille, joilla tällä hetkellä vähemmän vieraskielisiä asukkaita kuin 15 000 henkilöä, mutta vahvat kasvunäkymät (TalentBoost/ TalentHub -rahoitus).
  • Valtion tuki ukrainalaisten osaajien kouluttamiseen Lahdessa.

Maakunnan saavutettavuus ja kehittyvän kaupunkiseudun infrastruktuuri

Lahden ja maakunnan sijainti on logistisesti erinomainen ja palvelee monia kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä. Saavutettavuutta tulee vahvistaa entisestään yrityksien kansainvälisten toimintamahdollisuuksien ja osaavan työvoiman liikkumisen vahvistamiseksi. Lahden seudulle tulevat isot elinkeinoelämän investoinnit edellyttävät valtion satsauksia liikenneinfran kehittämiseen. Panostuksia tarvitaan myös asumiseen ja maankäyttöön, jotta kansallista etua palveleva kasvu voidaan mahdollistaa.

Sopimuskumppanuus valtion kanssa

  • MAL-sopimuksen (maankäyttö, asuminen ja liikenne) rahoituksen vahvistaminen ja pitkäjänteinen yhteistyö maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä. Tasavertainen asema MAL-kaupunkiseutujen kesken.

Liikenneyhteyksien kehitystyö

  • VT12 Lahti-Kouvola yhteysvälin parantaminen ja toimivat poikittaisyhteydet.
  • Nykyisten ratayhteyksien kehittäminen ja Lentoradan toteuttaminen koko maata palvelevana rataratkaisuna.
  • Tehokkaat yhteydet Itä-Suomeen: Lahden oikoradan jatkaminen Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin sekä Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen.
  • VT24 toimivuuden ja turvallisuuden parantaminen.
  • VT4 matka-ajan lyhentäminen  ja pullonkaulojen poistaminen välillä Helsinki–Lahti–Jyväskylä.
  • Duo-raitiotieliikenteen toteuttaminen Päijät-Hämeessä.
Lahden rautatieasema. Kuva: Lassi Häkkinen

Kansainvälisestä urheilusta ja suurtapahtumista liiketoimintaa ja työtä Suomeen

Lahti on johtava kansainvälisen vastuullisen urheiluliiketoiminnan, -tapahtumien ja -matkailun keskittymä Suomessa ympärivuotisesti. Kansallisen areenan ja koko Suomen kansainvälisen statuksen ylläpitämiseksi tarvitaan yhteinen tahotila ja resursointia myös valtion suunnalta.

Sopimuskumppanuus valtion kanssa

  • Valtion tuki pohjoismaisten hiihtolajien Lahden vuotuisten maailmancup -kisojen olosuhdeinvestointeihin kohti vuoden 2029 MM-kilpailuita.
  • Valtion ja seudun yhteistyösopimus kansainvälisen Lahden urheilukeskuksen ylläpitoon ja kehittämiseen (kokonaissuunnitelma, ml. lumi- ja jäälajit sekä yleisurheilu).

Suurtapahtumien kansallinen tuki

  • Kansallisesti tulee panostaa urheilun ja muiden kansainvälisten suurtapahtumien houkuttelemiseen Suomeen. Valtion tulee perustaa kansainvälisten urheilun suurtapahtumien hankkimiseen keskittyvä yksikkö, joka kokoaa alan parhaan osaamisen ja resurssit hakujen tukemiseen ja resursointiin (TEM, OKM, UM).

Muut toimet

  • Strategisen lajikokonaisuuden monipuolistaminen ympärivuotiseksi ja olosuhdeinvestointien edistäminen – uinti, palloilulajit, moottoriurheilu ja paraurheilu sekä outdoorlajit (triathlon, pyöräily).
  • Valtion tuki Salpausselkä Unesco Global Geoparkin kehittämiseen luonto- ja urheilu- ja liikuntamatkailun kärkialueena.
  • Vierumäen ja Pajulahden olympiakomitean hyväksymien urheiluopistojen roolin vahvistaminen kansainvälisinä valmennus-, tapahtuma- ja osaamiskeskuksina. Tavoitteena valtakunnallinen urheiluakatemiatoiminta.
  • Urheilumatkailun tunnistaminen Suomen ja erityisesti Lahden vahvana matkailun vetovoimateemana ja osaamisalustana TEM/ Visit Finland.
  • Lahti urheiluliiketoiminnan ja -viennin kansallisena veturi.
  • Ainutlaatuisen SERCF-tutkimusalustan (Sports Engineering Research Center Finland, LUT & Pajulahti) vahvistaminen.

Kuntien rahoituksen ja laadukkaiden palveluiden turvaaminen

Kaupungit ja kunnat rakentavat tulevaisuuden kestävää, hyvinvoivaa ja elinvoimaista Suomea ja edistävät koko maan työllisyyttä. Rohkea ja laaja-alainen elinvoimatyö korostuu kuntien uudessa roolissa. Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilu uudistaa työllisyyspalveluita. Kestävä resursointi on laadukkaiden palveluiden ja onnistumisten lähtökohta.

  • Hyvinvointialueen uudistus tulee toteuttaa kuntien rahoitusasema turvaten.
  • TE-uudistus tulee toteuttaa kuntien rahoitusasema turvaten; valtion muutostuki uudistuksen toteuttamiseen vuosille 2023–2024 on välttämätön.
  • TE-palveluiden järjestämisvastuu tulee antaa jokaiselle kunnalle, joka voi tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden kuntien kanssa.
  • Työttömyysturvan rahoitusvastuumuutos tulee kytkeä osaksi sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.
  • Lakisääteisten työttömien terveystarkastuksen lisäksi hyvinvointialueiden lakisääteiseksi tehtäväksi tulee määritellä työttömien työkyky- ja eläkeselvittelyt, jotta pitkäaikaistyöttömyyden ratkaiseminen ja kustannukset eivät ole ainoastaan kuntien vastuulla.
Lapset iloitsevat syksyn väriloistosta. Kuva: Toivo Heinimäki

Vaikuttavuutta aluekehitykseen

Alueiden tukijärjestelmä edellyttää rakennemuutosta. Alue- ja rakennerahoituksen kansallista kohdentamisjärjestelmää täytyy uudistaa tavalla, joka huomioi toimintaympäristön muutokset, julkisten kehitystoimenpiteiden tuottavuuden, kehitystoimenpiteiden tarpeessa olevien henkilöiden lukumäärän (Suomen työttömyyden painopiste on etelässä), aikaisemman alue- ja rakennerahoituksen vaikuttavuuden sekä alueiden kehityspotentiaalin.

  • Alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta pitää kohdistaa Suomessa alueille, joissa sen suhteellinen vaikutus on suurin. Päijät-Häme kuuluu tähän joukkoon. Tukipolitiikan eurolla saa enemmän yritysten liikevaihtoon ja työllistämiseen lisäarvoa sekä työllisyyden hoitoon osallistavampia tuloksia.
  • Alueiden väliseen yhteistyöhön on löydettävä kannustavuutta myös rahoituksen keinoin. Kestävän kasvun ohjelman toteuttaminen on osoittanut, että aluelähtöisempi rahoitus- ja toteutusmalli tavoittaisi paremmin kasvuyrityksiä, kehittäisi enemmän kansainvälistymistä ja synnyttäisi uusia innovaatioita.
  • Kansallisissa ja EU-tason rahoitusinstrumenteissä tulee varmistaa, että haut ovat mahdollisimman joustavia mahdollistamaan erikokoisten yritysten osallistumisen sekä yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupunkien yhteishankkeet.
Pyöräilyä, Lahden Loviisanpässi. Kuva: Lauri Rotko

Lataa edunvalvontaohjelmamme:


Päijät-Hämeen edunvalvonta edistää maakunnan myönteistä kehitystä

Maakunnan edunvalvonta edistää Päijät-Hämeen tavoitteiden toteutumista päätöksenteossa niin kansallisesti kuin EU-tasollakin. Paikallisesti edunvalvonta on yhteistyön rakentamista ja yhteisten edunvalvontatavoitteiden edistämistä. Maakuntaliitto edistää jäsenkuntien ja maakunnan toimijoiden tavoitteita yhdessä vaalipiirin kansanedustajien ja keskeisten kumppanien kanssa. Kotimaan edunvalvonnassa vaikutetaan päätöksentekoon, valtion talousarvioon ja lainsäädäntöön. Keväällä 2023 edunvalvonnan painopiste on erityisesti uuteen hallitusohjelmaan vaikuttamisessa. Kansainvälistä edunvalvontaa tehdään yhdessä Etelä-Suomen maakuntien, Helsinki EU Officen ja muiden kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on vaikuttaa Euroopan unionin ohjelmakausien valmisteluun sekä kehittämis- ja investointirahoituksen kasvattaminen maakunnan toimijoiden yhteistyöllä.

Edunvalvonnan painopisteet:

  • Osaamistason nostaminen
  • Saavutettavuus
  • Vihreä siirtymä

Päijät-Hämeen liitto toteuttaa edunvalvontaa yhteistyössä maakunnan kaupunkien, kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen, elinkeinoyhtiöiden ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

Päijät-Hämeen liiton tavoitteet hallitusohjelmaan (PDF)
Tiivistelmä hallitusohjelmatavoitteista (PDF)

Lisätietoja:

Antti Kalliomaa
edunvalvontajohtaja
+358 40 547 7157
antti.kalliomaa(a)paijat-hame.fi