Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen liittojen yhteisessä liikennestrategiassa esitellään maakuntien tavoitteet valmistelussa olevaan valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan eli Liikenne 12 -suunnitelmaan. Strategiassa on kuvattu Etelä-Suomea osana koko maan liikennejärjestelmää sekä laadittu visio alueen rakenteesta, joukkoliikennejärjestelmästä ja logistiikkajärjestelmästä.
- Yhteistyössä tehdyllä strategialla on huomattavasti suurempi painoarvo kuin yksittäisen maakunnan näkemyksellä, toteaa Jaana Martikainen Päijät-Hämeen liitosta.
Etelä-Suomen neljän maakunnan alueella sijaitsee lähes puolet Suomen väestöstä ja työpaikoista. Lisäksi alueella syntyy yli puolet koko Suomen bruttokansantuotteesta.
Strategian lähtökohtana ovat jokaisen maakunnan omat suunnitelmat, Päijät-Hämeen osalta pohjana on maakuntavaltuuston kesäkuussa 2019 hyväksymä Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma.
Visiot aluerakenteesta, joukkoliikenteestä ja logistiikasta
Etelä-Suomen liikennestrategia pyrkii vastaamaan perinteisten liikenteen ja logistiikan tarpeiden lisäksi myös hiilineutraaliustavoitteeseen liikenteen osalta.
- Erityisesti ilmastotavoitteen kannalta katsoimme välttämättömäksi käsitellä perinteisten liikennekysymysten lisäksi myös aluerakennetta, kertoo Kymenlaakson liiton suunnittelujohtaja Frank Hering.
Rakennevisiossa on tunnistettu Etelä-Suomen keskukset ja käytävät, joilla on parhaat edellytykset kehittyä kestävään liikenteeseen tukeutuen. Myös käytävien ulkopuolella kasvu tulee ohjata ensisijaisesti keskuksiin.
Joukkoliikenteen visiossa nykyisen matkustajajunaliikenteen turvaamisen lisäksi tulee selvittää mahdollisuuksia lisätä, nopeuttaa ja laajentaa matkustajaliikennettä raiteilla. Raideliikennettä täydentävät tiheän bussiliikenteen käytävät, joiden toimintaedellytyksiä tulee kehittää.
Logistiikan visiossa kuljetusten kannalta tärkeimpien väylien kunto tulee turvata ja tarvittaessa parantaa. Runsaasti raskasta liikennettä synnyttävät toiminnot tulisi sijoittaa logistiikkakäytävien varteen, ja sijainnissa tulee ottaa huomioon myös työmatkojen kestävyys.
Strategian painopisteet koskevat ilmastonmuutoksen hillintää, kansainvälisten yhteyksien kehittämistä, olemassa olevan väyläverkon hyödyntämistä ja uusien liikenneinvestointien ohjaamista kestävä maankäyttö huomioiden.
- Lisäksi tunnistimme tarpeen edistää pitkällä aikavälillä toteuttavien väylähankkeiden ohella myös nopeasti toteutettavia pieniä parannustoimenpiteitä sekä hyödyntää EU-rahoitusta TEN-T-ydinverkon kehittämisen kohteissa, sanoo erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela Varsinais-Suomen liitosta.
Etelä-Suomen visioita, strategisia painopisteitä ja tiedossa olevia liikennehankkeita on peilattu valtakunnalliseen suunnitelmaan. Strategia hyväksyttiin maakuntahallituksissa syyskuussa 2020.
- Hyödynsimme valmistelussa jokaisen liiton paikallistuntemusta ja erityisosaamista, ja toivottavasti aiempaa tiiviimpi yhteistyö jatkuu myös strategian valmistumisen jälkeen, summaa Uudenmaan liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen.
Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan vuosille 2021–2032, ja siinä määritellään, miten liikenneverkkoa suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään sekä millaisia palveluja hankitaan. Tavoitteina ovat kestävyys, saavutettavuus ja tehokkuus. Suunnitelmaan sisältyy 12-vuotinen valtion rahoitusohjelma.
Tutustu raporttiin: Etelä-Suomen liikennestrategia (pdf)
Lisätietoja
Jaana Martikainen
erityisasiantuntija
puh. 044 3719 467 jaana.martikainen(a)paijat-hame.fi
