Tiedote 24.1.2022
Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille on valmistunut yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia on laadittu katalyytiksi vesihuollon arvostuksen, kehittämisen ja yhteistyön lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla alueilla. Strategian tavoitteena on tukea taajamien ulkopuolisten alueiden kehittymistä ja hyvän arjen varmistamista.
Strategian tarkoituksena on vauhdittaa haja-asutuksen vesihuollon nykytilan kuntoon saattamista sekä ennusteisiin ja muutosvoimiin varautumista. Taajamien ulkopuolisten alueiden vesihuollon toimintavarmuuden lisääminen edellyttää useita eri tasoisia toimenpiteitä. Strategia koskettaa Hämeessä lähes 55 000 haja-asutusalueen asukkaan vesihuoltoa.
Vesihuollon nykytilanne
Huoli haja-asutuksen vesihuollon toimintakyvyn rapautumisesta on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Kanta- ja Päijät-Hämeessä haja-asutuksen vesihuolto perustuu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisiin vedenhankinta- ja jätevesienkäsittelyratkaisuihin. Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan haasteina ovat talousvesikaivojen rakenteiden heikko kunto, huollon laiminlyönnit sekä talousveden määrä- ja laatuongelmat. Kiinteistökohtaisen jätevesihuollon suurimmat puutteet liittyvät itse puhdistusjärjestelmiin, jotka eivät täytä jätevesienkäsittelyvaatimuksia.
Tiiviisti asutuilla kyläalueilla vesihuolto perustuu yleensä yhteisiin vesihuoltoratkaisuihin, jotka on järjestetty joko kunnallisten vesihuoltolaitosten tai yksityisomisteisten vesiosuuskuntien ja -yhtymien toimesta. Kunnallisilla vesihuoltolaitoksilla ja yksityisomisteisilla vesiosuuskunnilla ja -yhtymillä on puolestaan haasteita tuottaa kestäviä ja toimintavarmoja vesihuoltopalveluja. Haasteita aiheuttavat erityisesti laitosten osaamis-, henkilö- ja talousresurssien niukkuus, kylien talkoohengen väheneminen sekä kuntien vesihuollon kehittämis- ja järjestämisohjauksen puutteellisuus.
Hämeessä vesiosuuskuntien ja -yhtymien määrän arvioidaan vähentyvän puoleen vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa toimintansa alasajoa suunnittelevista vesiosuuskunnista ja -yhtymistä on ilmoittanut halukkuutensa sulautua osaksi kunnallista vesihuoltolaitosta. Vesihuoltolaitostoiminnan hallitut muutokset ja asiakkaiden palvelujen turvaaminen edellyttävät riittävää suunnittelua ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kunnan strategista kehittämisohjausta.
Yhteistyöllä ja tiedolla parempaa vesihuoltoa
Strategiassa (kuva alla) on tunnistettu yhteensä 11 kehittämistarvetta. Keskeisimpinä kehittämistarpeina ovat vesihuollon arvostuksen lisääminen yhteiskunnan elintärkeänä toimintona, kuntien vesihuollon strategisen kehittämis- ja omistajaohjauksen lisääminen, tiedolla johtamisen lisääminen sekä alan eri toimijoiden tehtävien ja vastuiden selkiinnyttäminen. Käytännön kehittämistarpeina on lisäksi tunnistettu kiinteistöille tarjottavan asiakaspalvelun ja yhteydenpidon lisääminen, vesihuollon palveluntarjonnan kehittäminen sekä toimijoiden välisen yhteydenpidon lisääminen.
Kehittämistarpeisiin vastaamiseksi on laadittu yhteensä lähes 60 suositusta, joita hyödyntämällä on mahdollista saavuttaa strategian visiolle kiteytetyt kolme tavoitetilaa:
- Kiinteistöillä on käytettävissä riittävästi hyvää talousvettä ja jätevedet käsitellään asianmukaisesti,
- Vesihuoltolaitosten toiminta on laadukasta ja turvattua sekä
- Vesihuollon päätökset ja ratkaisut perustuvat tietoon ja vastaavat toimintaympäristön muutoksiin.
Miten edetään
Suositusten toimeenpanon päävastuu koskee erityisesti eri kuntatoimijoita, kuten luottamuselimiä ja -henkilöitä sekä viranhaltijoita vesihuoltolaissa (119/2001) säädettyjen kehittämis-, järjestämis- ja valvontavastuiden osalta. Ratkaisevaa on myös kunnallisten vesihuoltolaitosten ja yksityisomisteisten vesiosuuskuntien ja -yhtymien tahtotila ja yhteistyöhalu asioiden kuntoon saattamiseksi. Tavoitetilojen saavuttaminen edellyttää vahvaa sitoutumista myös kiinteistöjen omistajilta ja -haltijoilta sekä palveluntarjoajilta ja muilta sidosryhmiltä.
Suositusten jalkauttaminen edellyttää uudenlaista yhdessä tekemisen ja toimintatapojen käyttöönottoa nykymallista. Suositusten keskeisenä tavoitteena on syventää toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa, strategian tavoitetiloihin sitoutumista sekä aktiivista toimenpiteiden toteuttamista, dokumentointia ja seurantaa koko strategiakauden ajan.
Strategian toteutuksesta on vastannut Hämeen ELY-keskus. Strategian ohjausryhmässä on ollut edustettuina Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntaliitot, alueen kuntia ja vesihuoltolaitoksia sekä Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Strategian toteutumisen seurantatyö käynnistyy alkuvuoden 2023 aikana.
Strategia tukee osaltaan maa- ja metsätalousministeriön asettaman kansallisen vesihuoltouudistuksen toimeenpanoa vesihuollon uudistamisessa ja toimintaympäristömuutosten ennakoinnissa. Strategia tukee lisäksi Hämeen alueellisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassa 2021–2027 esitettyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumista, kuten luonnonvarojen kestävää käyttöä, maaseudun palveluiden kehittymistä ja maaseutuasumista. Strategia kytkeytyy valmistuviin ja vuoteen 2050 ulottuviin eteläisen ja itäisen Suomen ja läntisen Suomen vesihuoltostrategioihin. Strategia korvaa vuonna 2004 valmistuneen Hämeen haja-asutuksen vesihuollon toteuttamisstrategian.
Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030-asiakirja ja esite on julkaistu ja tutustuttavissa kansalliskirjaston ylläpitämässä julkaisuarkisto Doriassa osoitteissa:
Strategia-asiakirja: https://www.doria.fi/handle/10024/183571
Strategian esite: https://www.doria.fi/handle/10024/183572
Lisätietoja:
Timo Virola
johtava vesitalousasiantuntija
puh. 0295 025 245, timo.virola@ely-keskus.fi
Jussi Leino
vesitalousasiantuntija
puh. 0295 025 197, jussi.leino@ely-keskus.fi
