Alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn haasteet vain monimutkaistuvat, kun ympäristöhaasteet tulee huomioida kaikessa tekemisessä. Yhteistyöverkostojen merkitys ja toimivuus käytännössä korostuu. Tässä viimeisessä LARS projektin uutiskirjeessä kerrotaan uusien innovaatiota edistävien käytäntöjen pilotoimisesta alueilla osana aluekehittämistyötä. Päijät-Hämeessä hanke on mahdollistanut älykkään erikoistumisen strategian päivitysprosessin. LARSin myötä on eri alueilla kirjoitettu myös akateemisia artikkeleita ja lisätty vuorovaikutusta sekä viestintää kansainvälisessä ja kansallisessa keskustelussa liittyen alueelliseen innovaatiotoimintaan.
Kumppanialueet ovat olleet mukana alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämisessä tuoden kehittämissuosituksia innovaatiopolitiikan ja strategioiden muotoiluun ja täytäntöönpanoon. Tämä prosessi on koonnut yhteisiä ja yleisiä huolenaiheita mutta myös käytännön neuvoja siitä, miten edetä konkreettisesti.
LARSissa on tutkittu innovaatioyhteistyötä ja innovaatiotoiminnan haasteita Itämeren alueilla. Erityisesti Pohjanmaan ja Norjan Opplandin alueellisia innovaatioympäristöjä kuvaavat esimerkit kiinnostivat.
Liettualaisten partnerien artikkelissa esitellään Puolan Pomorskien alueen älykkään erikoistumisen strategian tavoitteita ja toteuttamista. Pomorskien alueella pyritään edistämään poikkitieteellistä yhteistyötä ja uusien ekoinnovaatioiden kehittämistä meri-, tieto- ja viestintätekniikan, energia-alan ja terveysteknologian aloilla.
Älykkään erikoistumisen strategioita on niin monta kuin alueitakin. Millaisia hyötyjä ja synergioita löytyy Itämeren alueen yhteistyöstä liittyen älykkään erikoistumisen strategioihin ja käytäntöönpanoon? Esimerkkejä tarjoilevat mm. Itämeri -komissio CPMR:n katsaus sekä SeeRRI- ja BSR S3 Ecosystem -projektit.
Kärjistäen voisi todeta, että oppia ja hyviä käytäntöjä muilta alueita voidaan ja tuleekin hakea, mutta alueiden erilaisuuden vuoksi käytäntöjen soveltaminen vaatii erityisesti voimakasta tahtoa tehdä yhteistyötä ja yhteisen ymmärryksen löytämistä.
Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rooli osaamisen kasvattamisessa alueilla on merkittävä. Yhä useamman pk-yrityksen olisi hyvä käyttää tätä osaamista liiketoiminnan kehittämisessä. Europan Unionin kestävyys, ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteet lisäävät liiketoiminnan uudistamisen paineita. Päijät-Hämeessä tähän tuskaan apuja tuo mm. eriasteilla tarjottava kiertotalouden liiketoiminta osaaminen, koulutus ja maisteriopinnot.
LARS on tuonut aluekehittämisen työhön paljon ymmärrystä liittyen innovaatiotoiminnan ja yhteistyön haasteisiin. Nyt käynnistynyt GRETA -hanke ottaa mukaan ympäristönäkökulman kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan. Kaikki innovaatiot eivät ole ”vihreitä” tai hyvästä. Puhe jatkuvasta kasvusta niin aluekehityksessä kuin innovaatio- ja tuotekehitysympäristössä on katteetonta. Millaista olisikaan sopeutuva älykäs erikoistuminen ja innovaatiotoiminta?
Lisätiedot:
Riika Kivelä
Projektipäällikkö
puh. 044 3719 454
riika.kivela(a)paijat-hame.fi
