Valitse sivu

Väylävirasto julkaisi valtion väyläverkkoa koskevan investointiohjelman vuosille 2022–2029. Raamit ohjelmalle antaa valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Liikenne 12. Suunnitelma on valmisteltu parlamentaarisesti ja siinä on esitetty pitkäjänteinen, 12 vuoden ajalle kohdennettu valtion rahoitusohjelma liikennejärjestelmän kehittämiseen. 

Väylävirasto on koonnut tietoon perustuvan esityksen väyläverkon tarpeista tuleville vuosille. Ohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä perusväylänpidon parantamishankkeita. Vaikka Liikenne 12 -suunnitelma ohjaa pitkäjänteisesti liikennejärjestelmän kehittämistä ja väylänpitoa, on tilanne sama kuin aiemmin: tarpeita väyläverkon kehittämiselle on enemmän kuin käytettävissä olevaa rahoitusta.  

Rahoituksesta 

Investointiohjelmassa uusien kehittämishankkeiden talouskehys on kokonaisuudessaan 2319 milj. euroa. Potista rataverkkoon on määrä allokoida 1260 milj. euroa, maantieverkkoon 977 milj. euroa ja vesiväyliin 82 milj. euroa. Yhteisrahoituksella toteutettaviin MAL-kaupunkiseutujen hankkeisiin on mahdollista kohdentaa yhteensä 500 milj. euroa koko ohjelman ajanjaksolla ja tämä sisältää kahden seuraavan MAL-sopimuskierroksen valtion rahoituksen kaikilla seitsemällä MAL-seudulla. Kaikkien MAL-kaupunkiseutujen rahoituksen turvaaminen on tärkeää, ja haluamme Päijät-Hämeessä korostaa yhdenvertaista kohtelua kaupunkiseutujen kesken. Valtakunnallisesti merkittävistä yhteisesti rahoitettavista valtion väyläverkon investoinneista tulisi voida sopia neljän suurimman lisäksi myös uusien MAL-kaupunkiseutujen kanssa. 

Päijät-Hämeen odotetuin hanke, valtatie 12 välillä Uusikylä–Tillola (134 milj. euroa), jäi tässä listauksessa vielä toteutettavien hankkeiden ulkopuolelle. Väylävirasto kuitenkin toteaa, että investointiohjelman ulkopuolelle on jäänyt lukuisa joukko hyviä ja tarpeellisia hankkeita ja listaa viisi isoa kehittämishanketta, jotka voisivat olla mukana investointiohjelmassa, mikäli talouskehys sen mahdollistaisi. Yksi tällaisista hankkeista on valtatien 12 hanke Päijät-Hämeessä Uudenkylän ja Tillolan välillä. Tälle listalle nostetut hankkeet omaavat myös maakunnallista merkitystä ja ne parantaisivat merkittävästi pääväylien palvelutasoa sekä liikenneturvallisuutta.  

Parannuksia kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin 

Kävelyn ja pyöräilyn hankkeista perusväylänpidon parantamisrahoituksella toteutettaviksi kohteiksi on esitetty kaksi valtatien 24 hanketta: Paimelantien ja valtatien 24 liittymän alikulkukäytävä Hollolan ja Asikkalan rajalla sekä Hilliläntien ja Syrjäntauksentien välinen jalkakäytävä ja pyörätie sekä alikulkukäytävä Asikkalassa. Kustannuksiin on osoitettu yhteensä miljoona euroa. Molemmat hankkeet on listattu myös Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarpeellisina kestävän liikkumisen edistämisen hankkeina. 

Investointiohjelmassa on ensimmäistä kertaa osoitettu rahoitusta seudullisten pyörätieverkkojen ja laatukäytävien kehittämiseen valtion maantieverkolla. Kokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa laajempien maantieverkkoon liittyvien pyörätieverkkojen suunnittelu ja kehittäminen. Selkeitä askelmerkkejä tämän kokonaisuuden kehittämiseen ei vielä ole, aluksi tarvitaan nykytilanteen selvittämistä ja suunnittelua. Rahoitus selkenee MAL-sopimuksen toteuttamisen myötä. Seudullisten verkkojen pyörätieverkkojen toteutukset ajoittuvat suunnitelmakauden loppuun. Päijät-Hämeessä on hyvät valmiudet tämän rahoituksen hyödyntämiseen, sillä parhaillaan alueen kuntien, Päijät-Hämeen liiton sekä Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä määritellään pyöräilyn seudullista pääverkkoa. 

Raskas liikenne hyötyy siltahankkeesta ja radan kantavuuden korottamisesta 

Valtatiellä 24 Vääksyn kanavan ylittävän sillan kantavuuden lisääminen parantaa raskaan liikenteen olosuhteita. Nykyisin sillan kantavuus estää erikoiskuljetusten sekä HCT-yhdistelmien kulkua. Kohteelle on osoitettu viisi miljoonaa euroa. Suunnittelua ei ole aloitettu. 

Raideliikenteessä akselipainojen korottaminen palvelee tavaraliikennettä ja tarpeita on tunnistettu useammalla osuudella rataverkolla. Päijät-Hämeessä investointiohjelmassa esitetty yhtenäisen 250 kN akselipainon kehittämiskohde on Riihimäen ja Hollolan Hakosillan välillä. 

Päijät-Häme hyötyy muualla toteutettavista hankkeista 

Vaikka Päijät-Hämeeseen hankkeita osui tässä ohjelmassa vähän, kannattaa muualla toteutettavista hankkeista olla tyytyväinen myös Päijät-Hämeessä. Pääradan parantamiseen Helsingin ja Riihimäen välillä on osoitettu 300 miljoonaa euroa. Häiriöherkän ja vilkkaasti liikennöidyn rataosan parantaminen heijastuu koko maan rataverkolle, kun junien myöhästymiset eivät enää vaikuta esimerkiksi Keravalta oikoradalle ja Lahteen suuntaavien junien kulkuun. Panostukset nykyisen rataverkon kehittämiseen Savon ja Karjalan radoilla ovat myös päijäthämäläisten näkemysten mukaisia: junien kulkua nopeutetaan aiemmissa selvityksissä todetuilla kustannustehokkailla toimilla. 

Työ jatkuu 

Investointiohjelma on Väyläviraston ehdotus toteutettavista hankkeista. Kaikki väyläverkon kehittämisinvestoinnit tarvitsevat toteutuakseen rahoituspäätöksen eduskunnasta. Lisäksi investointikohteiden listaa päivitetään säännöllisesti vuosittain, seuraavan investointiohjelman valmistelu on jo alkanut Väylävirastossa. Siksi onkin tärkeää, että Päijät-Hämeen hankkeista ja tarpeista viestitään Väylävirastoon. Päijät-Hämeen liitto, kunnat ja alueen elinkeinoelämä ovat listanneet valtatien 12 parantamisen välillä Uusikylä–Tillola tärkeimmäksi väylähankkeeksi tuleville vuosille. Asiassa jatketaan yhteistä vaikuttamistyötä.  

Lisätietoja:

Jaana Martikainen
Suunnittelupäällikkö
puh. 044 371 9467
jaana.martikainen@paijat-hame.fi

Niina Pautola-Mol
maakuntajohtaja
niina.pautola-mol@paijat-hame.fi
puh. 044 077 3010