Valitse sivu

Maakuntakaava 2060 valmistelua varten laadittiin laaja nykytilakartoitus. Kokosimme siihen tietoa Päijät-Hämeen nykytilasta kuudesta eri teemasta: asuminen, kauppa, liikenne, työpaikat ja elinkeinot, viherrakenne ja vesistöt sekä väestö. Aineisto löytyy kokonaisuudessaan verkkosivulta ja sitä päivitetään maakuntakaavan valmistelun edetessä.

  • Aina kun kaavaa aletaan valmistella, tulee tietää mikä on nykytilanne, josta muutosta lähdetään tavoittelemaan, kertoo aluesuunnittelujohtaja Niina Ahlfors. Nyt tavoitteenamme on saada kasvua väestön ja työpaikkojen osalta kestävällä tavalla. Elinkeinoalueiden osalta on varmistettava keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus. Lisäksi turvataan valtakunnalliset ja maakunnalliset arvoalueet Ahlfors kuvaa valmistelua.
  • Voit tutustua oman lähialueesi tilanteeseen ja muutoksiin eri teemojen osalta nykytila-aineistoista.

Maakuntakaavassa osoitetaan taajama-alueet, joihin väestön kasvun on mahdollista sijoittua kestävästi turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Siinä huomioidaan myös eri liikkumismuodot ja Päijät-Hämeen alueen parempi saavutettavuus. Edellisten lisäksi maakuntakaavaan merkitään ylikunnalliset virkistysyhteydet.

Väestömuutos Päijät-Hämeessä

Väestömuutoksesta on kirjoitettu julkisuudessa paljon, lähinnä siitä että Suomessa useiden alueiden väkiluku on laskenut ja vain harvoilla kaupunkiseuduilla kasvanut.

Missä päin Päijät-Hämettä väkiluku on kasvanut eniten?

Päijät-Hämeen kymmenen kuntaa on jaettu 79 lähivaikutusalueeseen, joiden nykytilaa tarkasteltiin käytettävissä olevien tuoreimpien tilastotietojen perusteella. Väestötiedot olivat vuodelta 2022 ja vertailutietoina vuoden 2015 tiedot.

Väkiluku kasvoi määrällisesti (921 henkeä) ja suhteellisesti (41 %) eniten Lahden Kolavassa. Kariston alue sijoittuu Kolavalle ja juuri sinne on rakennettu 2000-luvulta alkaen paljon omakoti- ja rivitaloja, jotka ovat olleet lapsiperheiden suosiossa. Vuonna 2022 Kolavan asuntokuntien keskikoko oli 3,0 henkeä, joka on maakunnan suurin. Koko Päijät-Hämeen alueella asuntokuntien keskikoko oli 1,8 henkeä.

Lahden ulkopuolisista alueista väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Orimattilan Pennala-Virenojan lähivaikutusalueella, jossa väkiluku kasvoi 62 asukkaalla (3,5 %) vuodesta 2015. Suhteellisesti eniten, heti Lahden Kolavan lähivaikutusalueen jälkeen, kasvoi Iitin kirkonkylän väestö, jossa väkiluku lisääntyi 11,3 % vuoden 2015 tasosta. Väestömäärällä mitattuna lisäys oli 37 asukasta.

Lähivaikutusalueista väkiluku laski määrällisesti eniten Heinolan keskustassa, jonka väkiluku laski 791 asukkaalla (-7,9 %). Lahden voimakkaasti kasvavista lähivaikutusalueista huolimatta, määrällisesti seuraavaksi eniten väheni väestö Lahden Kärpäsen (-630), Nastolan (-477) ja Mukkulan (-426) lähivaikutusalueilla.
Asuntojen määrä kasvoi eniten Lahden keskustassa 2 230 asunnolla. Suhteellisesti eniten kasvoi Lahden Kolavan lähivaikutusalueen asuntojen määrä, 129 %, mikä tarkoittaa 636 uutta asuntoa.

Päijät-Hämeen kartta. Kuntien ja lähivaikutusalueiden rajat. Asuntojen määrä ja muutos kuvattuna eri väreillä lähivaikutuslaueilla.

Punaisilla palloilla merkityillä alueilla asuntojen määrä on kasvanut ja sinisillä vähentynyt. Mitä suurempi pallo, sitä isompi muutos on tapahtunut.

Talotyypit ja asuntojen keskikoko eri kunnissa

Vuonna 2023 talotyyppien kunnittaisten osuuksien mukaan kunnista kerrostalovaltaisin oli Lahti, jossa asunnoista 68 % sijaitsee kerrostaloissa. Kärkölässä asuntoja sijoittuu kerrostaloihin vähiten, vain 7 %. Omakotivaltaisimmissa kunnissa Kärkölässä ja Padasjoella asunnoista 66 % sijoittuu omakoti- ja paritaloihin.

Päijät-Hämeen asuntojen keskikoko oli 78,9 m2 vuonna 2022. Kunnista Hollolassa on keskimäärin suurimmat asunnot, keskikoon ollessa 97,1 m2. Pienimmät puolestaan Lahdessa, 71,8 m2. Lähivaikutusalueista suurin asuntojen keskikoko on Hollolan Heinlammilla, jossa keskikoko on 130 m2. Pienin puolestaan Lahden keskustan asuntojen 55,9 m2.

Päijät-Häme on vapaa-ajan maakunta

Maakunnassamme oli vapaa-ajan asuntoja vuonna 2023 kaikkiaan 23 661 kpl. Osassa kunnista ja alueista vapaa-ajan asuntoja on ja niitä rakennetaan enemmän kuin vakituisia asuntoja.

11 sinivihreää pylvästä. Päijät-Hämeen kuntien asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen suhde vuonna 2023. Harjtolassa, Padasjoella ja Sysmässä on enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisia asuntoja.

Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä on vapaa-ajan asuntoja enemmän kuin vakituisia asuntoja.

Päijät-Hämeen kartta. Kuntien ja lähivaikutusalueiden rajat. Eri värein kuvattuna vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen suhteellinen osuus lähivaikutusalueilla vuonna 2021.

Tässä oli vain pieni otos isosta aineistosta. Tutustu siihen tarkemmin verkkosivulla ⏬

Tutustu koko aineistoon

Lisätietoja

Niina Ahlfors
aluesuunnittelujohtaja
puh. 040 531 7628
niina.ahlfors(a)paijat-hame.fi