Maakuntastrategian ensimmäinen työpaja keskittyi muutostekijöihin
Ensimmäisessä työpajassa syyskuun lopulla tunnistettiin tärkeimmät muutostekijät Päijät-Hämeen näkökulmasta. Pohdimme, miten osaan muutostekijöistä voidaan varautua ja miten niihin tulisi reagoida.
Keskustelussa esiin nousivat muun muassa julkisen talouden kestävyys, työn murros, digitalisaation vaikutukset, bio- ja kiertotalouden mahdollisuudet, väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Lisäksi huomioitiin muun muassa työntekijöiden osaaminen tekoälyn käytössä, terveys- ja hyvinvointiteknologian kehittyminen, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset erityisesti maatalouteen ja taajama-alueisiin.
Työpajassa hyödynsimme PESTE-kehikkoa (poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset, ekologiset tekijät) ja osallistujat valitsivat kussakin kategoriassa 3–5 merkittävintä muutostekijää alueemme näkökulmasta.
Työpajassa korostui seitsemän muutostekijää
Työpajassa painotettiin hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisen vaikutuksia ja sen mahdollisia seurauksia, kuten sosiaalisen epävarmuuden lisääntyminen, palveluiden ja turvaverkon heikkeneminen ja muuttoliike suurempiin keskuksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoistumiseen, mikä voi näkyä esimerkiksi asuinalueiden eriytymisessä sekä julkisten palveluiden kuormittumisessa.
Ilmastonmuutoksen osalta työpajassa korostettiin alueellista sopeutumista ja kestävää kehitystä, kuten metsänhoitokäytäntöjen muutosta, ympäristöön liittyvien riskien hallintaa sekä kulutustottumusten siirtymistä aineettomiin kohteisiin, kuten kulttuuriin ja matkailuun.
Teknologian kehitys nähtiin sekä mahdollisuutena että haasteena, erityisesti tekoälyn ja digitalisaation vaikutusten myötä. Päätöksenteon johdonmukaisuutta pidettiin tärkeänä, jotta aluekehitys olisi kestävää ja reagointi muutoksiin tehokasta.
Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku heikentävät työvoiman saatavuutta ja muuttavat palvelutarpeita. Tarvitaan muualta tulevaa työvoimaa ja opiskelijat nopeasti töihin. Työelämän uusien osaamisalueiden koulutusta tulee suunnitella yhteistyössä yritysten kanssa.
Maahanmuutto puolestaan voi tuoda uusia mahdollisuuksia väestönkasvulle ja työvoiman monipuolistamiselle, mutta vaatii onnistunutta integraatiota. Monikulttuurisuuden kasvu vaatii myös asennemuutosta.
Tutustu tulevaisuustyöpajan koosteeseen
Seuraava työpaja
SWOT-työpaja 17.10.2025 klo 14–17 Walimolla Lahdessa, myös Teams
Ilmoittaudu mukaan: https://link.webropol.com/ep/strategiapaja2
Heikot signaalit Päijät-Hämeen näkökulmasta
Päijät-Hämeessä heikoiksi signaaleiksi tunnistettiin disinformaation ja arvojen polarisaation lisääntyminen sekä niiden vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Lisäksi mainittiin turvallisuuteen liittyvät asiat, jotka eivät nousseet vahvasti esille, mutta voivat korostua tulevaisuudessa etenkin naapurivaltion takia, sekä yleisesti maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen myötä. Osaamisen ja teknologian kehittyessä korostui arvoyhteisöjen merkityksen kasvu sekä tarve panostaa koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen.
- Olemme työstäneet heikkoja signaaleja myös muissa tämän syksyn työpajoissamme, jotta saisimme mahdollisimman laajan näkökulman asiaan, kertoo kehittämisjohtaja Juha Hertsi. Työpajan tuloksia muokkaamme edelleen tulevissa työpajoissa ja muissa keskusteluissa, lupaa Hertsi. Toivommekin aiheeseen edelleen vapaasti annettavaa palautetta ja täydennystä, jonka voi antaa vaikkapa tällä lomakkeella https://link.webropol.com/s/strategia2050.
Seuraa strategiatyötä verkkosivultamme
https://paijat-hame.fi/maakuntastrategia-2050/
Tilaa maakuntastrategian ja maakuntakaavan uutiskirje
Lisätietoja
Juha Hertsi
kehittämisjohtaja
puh. 044 3719 442
juha.hertsi(a)paijat-hame.fi
