Valitse sivu

Kestävillä kulkutavoilla liikkumisen osuus laski Päijät-Hämeessä

24.2.2023 | Liikennejärjestelmä, Uutinen

Kesä. Nainen ja mies seisovat mukulakivitiellä polkupyöriensä kanssa. Naisella vanha musta naistenpyörä. Miehellä miesten punainen vaihdepyörä.

Traficomin vuonna 2021 teettämä valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus osoittaa, että koronapandemia vaikutti selvästi suomalaisten tekemien matkojen määrään ja pituuteen.

Maakunnan asukkaiden matkoista kolmannes tehtiin kestävillä kulkutavoilla vuonna 2021 

Päijät-Hämeen asukkaiden kulkutavat vuonna 2021

Henkilöliikennetutkimus 2021, Päijät-Häme. Jalankulku 23 %, pyöräliikenne 6 %, bussi 3%, raide 1%, henkilöauton kuljettaja 51 %, henkilöauton matkustaja 15 %, muu 2 %

Päijät-Hämeen asukkaat tekivät keskimäärin 2,3 matkaa vuorokaudessa, mikä oli yhtä paljon kuin Suomessa keskimäärin. Edellisessä, vuoden 2016 tutkimuksessa vastaava luku oli 3 matkaa vuorokaudessa (koko Suomi 2,7 matkaa/vrk), joten koronavuonna 2021 matkoja tehtiin selvästi aiempaa vähemmän.

Koko maassa vuorokauden aikana tehtyjen matkojen yhteispituus laski 41 kilometristä 34 kilometriin ja Päijät-Hämeessä 40 kilometristä 35 kilometriin. 

Matkojen tarkoitus Päijät-Hämeessä vuonna 2021

Matkan tarkoitus. 2,3 matkaa/hlö/vrk. Työ 15 %, työasia 4 %, koulutus tai opiskelu 5 %, vierailu 8 %, ulkoilu ja liikunta 12 %, muu vapaa-aika 10 %, kyyditseminen 13 %, ostos 20 %, asiointi 7 %, muu 6 %.

Pääosa seudun asukkaiden matkoista oli ostos- ja asiointimatkoja sekä vapaa-ajan matkoja. Työhön, koulunkäyntiin tai opiskeluun liittyviä matkoja oli 24 %. 

Matkan tarkoituksen jakauma muuttui vain vähän vuodesta 2016.

Lahdessa ja Heinolassa liikuttiin muuta maakuntaa kestävämmin  

Päijät-Hämeessä kaikista matkoista 32 % tehtiin kestävillä kulkutavoilla eli jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Vuonna 2016 koko maakunnan luku oli 37 %, joten kestävän liikkumisen osuus matkoista on laskenut.

Pyörällä tehtiin kaikista matkoista 6 % , joka on tutkimuksessa mukana olleista seuduista matalin. Kestäviä kulkutapoja käytettiin yleisimmin Lahdessa (37 %) ja Heinolassa (29 %), joissa yhdyskuntarakenne on muita kuntia tiiviimpi. Koko maassa kestävien kulkutapojen osuus oli 36 %, eikä osuus muuttunut oleellisesti edellisestä tutkimuksesta. 

Auto oli kulkutavoista selvästi käytetyin: 66 % kaikista maakunnan asukkaiden tekemistä matkoista tehtiin autolla. Autolla tehtiin alle kilometrin pituisista matkoista yli neljännes ja 1–2 kilometrin pituisista matkoista jopa 54 %. 

  • Huomattava osa alle viiden kilometrin matkoista tehtiin henkilöautolla joten potentiaalia kestävän liikkumisen lisäämiseen on Päijät-Hämeessä reilusti, toteaa liikenteen erityisasiantuntija Petra Reimi. Vertailuna esimerkiksi Oulussa pyöräliikenteen osuus oli 18 % tehdyistä matkoista. Sähköpyörällä pidemmätkin matkat taittuvat maakunnan mäkisessä maastossa kohtuullisessa ajassa, jatkaa Reimi.

Henkilöliikennetutkimus 2021, Päijät-Häme. Kuljkutapaosuudet matkan pituuden mukaan. Alle kilometrin matkoista 57 % jalan, 26 % pyörällä ja 16 % henkilöautolla. 1-2 km: 26 % jalan, 32 % pyörällä, alle 1 % joukkoliikenteellä, 39 % henkilöautolla. 2-3 km: 17 % jalan, 29 % pyörällä, 4 % joukkoliikenne, 47 % henkilöautolla. 3-5 km: 9 % jalan, 20 % pyörällä. 4 % joukkoliikenne, 57 % henkilöautolla. 5-7 km: 9 % jalan, 17 % pyörällä, 3 % joukkoliikenne, 69 % henkiläautolla. 7-10 km: 5 % jalan, 10 % pyörällä, 10 % joukkoliikenne, 74 % henkilöautolla. 10-20 km 1 % jalan, 5 % pyörällä, 6 % joukkoliikenne, 85 % henkilöautolla. 20-50 km: pyörällä ja joukkoliikenteellä 1 %, henkilöautolla 93 %. 50-100 km joukkoliikenne 2 %, henkilöauto 96 %. Yli 100 km joukkoliikenne 12 %, henkilöauto 86 %.
Henkilöliikennetutkimus 2021, Päijät-Häme

Korona-ajan rajoitukset vaikuttivat liikkumiseen tutkimusaikana

Kolme neljästä maakunnan työssäkäyvästä ei tehnyt lainkaan etätöitä tutkimukseen vastaamista edeltäneiden seitsemän vuorokauden aikana. Työssäkäyvistä 16 % teki etätöitä yli kahtena päivänä viikossa. Eniten etätöitä tehtiin Lahdessa ja Hollolassa.

  • Etätyön vaikutus liikkumisen kokonaismäärään on melko pieni, mutta lisääntynyt etätyön tekeminen saattoi vaikuttaa myös kestävien kulkutapojen käyttöön. On mahdollista, että etätöitä tekevät enemmän asukkaat, jotka liikkuvat useammin kestävillä kulkutavoilla, pohtii Petra Reimi. Korona-aikana jotkut myös siirtyivät joukkoliikenteestä oman auton käyttöön. Tämä on yksi niistä asioista, joita yritämme selvittää tutkimusaineistosta vielä tarkemmin, lisää Reimi.

Henkilöliikennetutkimuksella pitkät perinteet

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on kerännyt valtakunnallisella henkilöliikennetutkimuksella tietoa suomalaisten liikkumisesta vuodesta 1974 lähtien. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta ja henkilöliikennematkojen väestöryhmistä sekä ajallisista ja alueellisista eroista. Tietoja käytetään muun muassa liikennesuunnittelussa ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentämisessä. Nyt julkaistu tutkimus on järjestyksessään yhdeksäs ja jatkossa se toteutetaan neljän vuoden välein.

Vuoden 2021 tutkimukseen vastasi yhteensä yli 24 000 henkilöä, joista 2 057 asui Päijät-Hämeessä. Tutkimuksen vastausaste oli 27 %, mikä on selvästi vuoden 2016 tutkimusta (45 %) matalampi.

Traficomin teettämä vuoden 2021 henkilöliikennetutkimus toteutettiin valtakunnallisesti ja 12 kaupunkiseudulla samanaikaisesti. Koronapandemia vaikutti kuitenkin merkittävästi liikkumiseen koko tutkimuksen ajan ja liikkumisrajoitukset vaihtelivat maan eri osissa. Tämän vuoksi seutujen tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin

Henkilöliikennetutkimus 2021 ja 2016 aineistot

Lisätietoja

Petra Reimi
Liikenteen erityisasiantuntija
+358 44 371 9467
petra.reimi(a)paijat-hame.fi