Kuva: Lahden kaupunginkirjasto
Päijät-Hämeen kulttuurin suunta 2030 -hanke teki maakunnan asukkaille verkkokyselyn, joka taustoittaa työn alla olevaa maakunnan yhteistä kulttuuriohjelmaa. Kyselyyn vastasi 217 päijäthämäläistä, ikähaarukassa 18–79 vuotta. Kyselyssä pyydettiin muun muassa arvioimaan, miten usein vastaaja nauttii kulttuurin eri muodoista. Eniten päijäthämäläiset kävivät kirjastossa, toiseksi nousivat keikat ja pienet konsertit ja kolmanneksi kylä- ja kaupunginosatapahtumat.
- Tätä osasinkin odottaa, sillä esimerkiksi kirjasto on tuoreen Suomen kulttuurirahaston selvityksen mukaan käytetyin kulttuuripalvelu koko Suomessa. Tämä on totta myös Päijät-Hämeessä ja kirjastolla onkin vankka rooli kulttuurin tuojana ihmisten arkeen. Kyse on myös palvelun luonteesta. On varsin luonnollista, ettei esimerkiksi teatterissa käydä yhtä taajaan kuin kirjastossa. Mielenkiintoista oli, että alle 29-vuotiaiden joukossa keikat ja pienet konsertit nousivat kirjastopalveluiden ohi, kuvailee projektikoordinaattori Joonas Pokkinen Päijät-Hämeen liitosta.
Toisaalta erikokoiset tapahtumat kuvaavat hyvin maakunnan kulttuurikenttää: Kulttuuri on kulttuuriohjelman taustaselvitysten mukaan elävää ja sitä on toteuttamassa muun muassa alueen yhdistykset aktiivisesti. Vastaajien mukaan kulttuuritarjonnalla on selkeästi merkitystä maakunnan vetovoimalle. Myös yhdessä kokeminen on keskiössä, jopa siinä määrin että kysymykseen digitalisaatiosta useampi vastaaja kertoi sen haittaavan yhteisöllisyyden toteutumista.
- Tämä vahvistaa selkeästi kuvaa yhteisöllisyyden kokemuksesta. Usein teatteriin, konserttiin tai museoon suunnataan nimenomaan yhdessä muiden kanssa. Toisaalta tulevaisuudessa erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat mahdollistaa yhteisen kokemisen paikasta riippumatta. Tästä esimerkkinä voi käyttää Kansallisgallerian kokeilua, jossa virtuaalisen hahmon kautta pääsee sisälle Suomen paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Paikalle voi mennä kaverin kanssa digitaalisesti, olittepa sitten missä päin maailmaa tahansa. Toisaalta jo nyt digitaalisilla palveluilla nähtiin paikkansa esimerkiksi lisätiedon tuottajana näyttelyissä tai luontokohteissa sekä erilaisina luentoina, Pokkinen kuvaa.
Myös luonto nähdään osana päijäthämäläistä kulttuuria. Vastaajien arjessa se tarkoittaa luonnossa liikkumisen kulttuuria mutta lisäksi luonnossa koettuja kulttuurielämyksiä, joita haluttaisiin yhä lisää tulevaisuudessa. Mieltä lämmittää myös, kuinka vastaajat tunnistavat kulttuurin lisäävän heidän hyvinvointiaan. Lisäksi tulevaisuudessa reilusti yli puolet vastaajista näki käyttävänsä aiempaa suuremman osan tuloistaan kulttuuriin. Se on positiivinen viesti tulevaisuutta ajatellen.
- Eikä pidä jäädä odottamaan vain tulevaa, vaan kannustan jo nyt lähtemään liikkeelle kulttuurin pariin. Kirjastot, teatterit, konsertit, museot, tapahtumat, taidenäyttelyt – kulttuurisyksy on jo vauhdissa ja mukaan kannattaa hypätä. Kulttuuriala elää ja voi hyvin, kun me muistamme siitä itsekin nauttia, Pokkinen summaa.
Päijät-Hämeen kulttuurin suunta 2030 -hankkeessa luodaan maakunnalle yhteinen kulttuuriohjelma. Sitä on työstetty yhdessä asukkaiden kanssa eri tapahtumissa sekä asiantuntijapaneelissa, joka on kokoontunut kahdesti tuottamaan ohjelmalle suuntaa ja sisältöjä. Ohjelma tulee verkkoon yleisesti kommentoitavaksi 1.–14.12.2022 ja Päijät-Hämeen maakuntahallitus hyväksyy sen alkuvuodesta 2023.
Tutustu kyselyn tuloksiin
Lisätietoja
Joonas Pokkinen
projektikoordinaattori
Päijät-Hämeen kulttuurin suunta 2030 -hanke
+358 44 077 3466
joonas.pokkinen(a)paijat-hame.fi
