Päijät-Hämeen liitto osallistuu YLE:n Lahdessa syyskuun lopulla järjestämään Hyvin sanottu -keskustelufestivaaliin aiheella: Digiajan identiteettikriisi: Onko paikallisuudella enää merkitystä?
Hyvin sanottu on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.
Päijät-Hämeen liiton keskustelu
Tule mukaan tai seuraa verkosta
Digiajan identiteettikriisi: Onko paikallisuudella enää merkitystä?
Perjantai 27.9. kello 18.30–20.00 I Sibeliustalo, Finlandia-klubi, Lahti
Digiajan identiteetistä käytävään keskusteluun osallistuu yhdeksän päijäthämäläistä, joiden mietteistä saat esimakua tässä artikkelissa. Tilaisuuden järjestelyistä vastaa Päijät-Hämeen liiton LOTTI-projektin projektipäällikkö Markku Lehikoinen. Hän kerto, että
- ”Sibeliustalolla pidettävään keskusteluun voi osallistua myös yleisöstä 1–2 henkilöä. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita festivaaleille niin seuraamaan keskustelua kuin osin osallistumaan siihen.”
Kutsutut keskustelijat edustavat erilaisia taustayhteisöjä monipuolisten kokemusten esiintuomiseksi. Kysyimme heiltä, millaisia ajatuksia aiheesta herää.
Onko paikallisuudella enää merkitystä? Onko digiaika johtanut identiteettikriisiin?
Nuorempia päijäthämäläisiä ja siten tulevaisuuden näkökulmaa keskustelussa edustavat erityisesti lukiolaiset Lumi ja Ronja. He ovat aktiivisia nuoria ja osallistuneet muun muassa Päijät-Hämeen liiton vaikuttajakoulun toimintaan. Lumi Reichenbach asuu Iitissä ja toimii varapuheenjohtajana Suomen YK-nuorissa ja puheenjohtajana Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän nuorisovaltuustossa. Ronja Virta asuu Lahdessa ja on lähdössä ehdolle nuorena ehdokkaana kevään kuntavaaleissa.
Lumi Reichenbach:
Vaikka paikallisuus ei enää ole yhtä näkyvää, ei sen merkitys ole vähentynyt globalisaation ja digitalisaation myötä. Erityisesti meistä nuorista on kasvanut enemmän ”maailman kansalaisia”, sillä olemme kasvaneet kansainvälisten elokuvien ja pelien sekä kirjojen ja tapojen ympäröimänä. Myös ympäristömme on monipuolistunut. Kuitenkin oma kotiseutu näkyy meissä jokaisessa arvoina, mielipiteinä ja tapoina. Vaikka oma paikallinen identiteetti on siirtynyt enemmän taka-alalle, alitajuntaan, ei se suinkaan ole kadonnut.
Ronja Virta:
Digiaika ei johda itsessään identiteettikriisiin, vaan sen taustalla vaikuttaa myös muut seikat. Digitaalisuus voi kuitenkin toimia uudenlaisena välineenä oman identiteetin etsimisessä ja rakentumisessa erityisesti nuoremmilla sukupolvilla.
Voiko digitalisaatio vahvistaa yhteisöllisyyttä?
Yhteiskunnallista näkökulmaa työnsä puolesta keskusteluun tuovat erityisesti keskustelijat Heidi, Tiina ja Sanna. Heidi Roisko työskentelee viestintäpalveluyrittäjänä ja edistää yhteisöllisyyttä Koski-seuran viestintävastaavana Hollolassa. Tiina Västilä työskentelee aluekehitysrahoituksen ja kylätoiminnan kehittämisen parissa Vääksyssä. Sanna Virta toimii kaupunginvaltuutettuna ja tekee osallisuustyötä Lahdessa.
Heidi Roisko:
Paikallisuus luo yhteisöllisyyttä, omassa pitäjässä Hämeenkoskella ylläpidetään yhteisöllisyyttä mm. pitäjän oman ylpeydenaiheen, verkkojulkaisu Kosken Kohinoiden voimalla. Sivuston avulla lisätään tietoisuutta paikallisista palveluista, tapahtumista ja toiminnoista sekä jaetaan nuoremmalle väestölle historiatietoa pitäjän vaiheista. Digitaalisuus on tullut jäädäkseen ja oikealla tavalla hyödynnettynä lisää paikallisuuden merkitystä mm. erilaisten sovellusten myötä.
Tiina Västilä:
Digiaika tuo paljon mahdollisuuksia esimerkiksi etätyöt mahdollistavat työnteon monipaikkaisesti. Kylien ja yhteisöjen digitaalisten viestintäkanavien kautta löytyy avun tarpeisiin ratkaisuja, mikä luo turvaa ja yhteisöllisyyttä.
Sanna Virta:
Paikallisuudella on nyt merkitystä entistä enemmän. Kaiken ollessa digitaalista ja globaalia, paikallisuus luo tietynlaista turvallisuuden tunnetta, paikalliset asiat tuntuvat hallittavammilta kuin maailman megatrendit. Digitaalisessa maailmassa on niin paljon sellaista mitä ei voi itse hallita, että on tärkeää kiinnittyä johonkin konkreettiseen, jota voi hallita. Paikallisidentiteetti tarjoaa tällaisen turvallisen kiinnittymisalustan. Päätöksenteossa paikallisuus korostuu joskus liikaakin. On helpompaa tarrautua pieniin paikallisiin asioihin kuin pohtia laajempia, monimutkaisia kokonaisuuksia.
Identiteetin rakentuminen ja paikallisuus
Elinkeinonäkökulmaa keskustelussa edustavat erityisesti keskustelijat Mikko ja Jonne. Mikko Kyle työskentelee päijäthämäläisen liiketoiminnan kehittämisen parissa ja asuu Orimattilassa. Jonne Valola työskentelee teknologiateollisuudessa innovaatioiden ja tutkimuksen kehittämisen parissa ja asuu Lahdessa.
Mikko Kyle:
Omasta liiketoiminnan näkövinkkelistäni voin todeta, että paikallisuutta haastetaan juuri nyt hyvin voimakkaasti esimerkiksi kuluttajille suunnatun tuotetarjonnan näkökulmasta. Ostamme tavaraa laajasti erilaisista digitaalisista kanavista ja tämä kehityskulku todella haastaa perinteistä käsitystä siitä, mitä kauppaa voidaan paikallisesti käydä ja mitä ei. Hyvä myös miettiä sitä, mikä on se paikka, johon viittaamme paikallisuudella tässä kansainvälistyvässä ajassa? Koko maailma, Suomi, maakunta, seutu, kaupunki, kunta, kylä, kotikatu…?”
Jonne Valola:
Ongelmanratkaisu ja identiteetti on nykyään moniulotteisempaa kuin se oli aiemmin. Siksi pitää vastustaa houkutusta esittää kysymykset joko tai muodossa. Digiaika ja paikallisuus eivät välttämättä ole ristiriidassa toistensa kanssa. Etäyhteydet ja digitaaliset työvälineet mahdollistavat työskentelyn, mutta myös identifioitumisen moneen yhteisöön samanaikaisesti. Niillä ihmisillä, jotka hyväksyvät sen tosiasian, että ihmisten identiteetti rakentuu useista erilaisista kerroksista ei välttämättä ole ollenkaan digiajan aiheuttamaa identiteettikriisiä.
Muuttuva paikallisidentiteetti
Keskusteluun saadaan myös historiallista näkökulmaa, jota tuovat erityisesti keskustelijat Jani ja Jorma. Jani Männistö työskentelee Lahtelaisessa museossa teknisen ja digitaalisen suunnittelun parissa. Jorma Ahonen toimii puheenjohtajana Päijät-Hämettä tutkivassa seurassa ja tuo eläkeläisenä keskusteluun näkemystä myös omakohtaisesti tarkastellen pidemmältä ajalta.
Jani Männistö:
Itse koen, että identiteetti on alati muuttuva ja kehittyvä osa minua. Paikallisuus osana omaa identiteettiä voi olla vahva maadoittaja ja vastapaino digitaalisen ympäristön vaikutuksille. Parhaimmillaan digitaalisessa maailmassa on helppo kehittää omaa identiteettiä ja löytää samaistuttavia ajatuksia ja asioita, jotka siirtyvät osaksi omakuvaa, rikastaen myös paikallista yhteisöä ja sen identiteettiä.
Jorma Ahonen:
Paikallisuus oikeana elämänmuotona on katoamassa; siksi vastaan sinnikkäästi kysymykseen: paikallisuus ja oikea reaalielämä, todelliset oikeat ihmiset, ystävät ja pihapolut ja lapsuuden metsät ovat edelleen tärkeitä. Tärkeätä on myös menneisyyden hahmottaminen – läheiset, omat sukujuuret, mennyt, historia ja jopa jo tästä ajasta edesmenneet. Postmodernissa digiajassa pohdin, kenen valintojen mukaan ihminen nyt valitsee elämäntiensä, kenen valitsema on hänen toimintaympäristönsä kuvat, tekstit, tarinat ja juonet? Kenen ovat nyt ihanteet ja kokemukset ja uskomukset, joita meille nyt tarjoillaan? Postmoderni- ja digiaika haastaa ihmisen valitsemaan kaiken itse, mutta vailla varmuutta ja turvallisuutta.
Seuraa keskustelua livenä Sibeliustalossa tai verkossa
Jos et pääse Sibeliustalolle, kesustelua voi seurata myös verkossa tästä linkistä:
Lisätietoja:
Hyvin sanottu keskustelufestivaali, YLE:n verkkosivut
Sanna Tuominen, projektikoordinaattori, 044 077 3437, sanna.tuominen@paijat-hame.fi
