Brysselissä 2. lokakuuta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Euroopan alueiden edustajat ja Euroopan parlamentin jäsenet keskustelivat koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Tilaisuuteen osallistui 134 Euroopan aluetta. Suomea edusti Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, joka käytti puheenvuoron kaikkien Suomen maakuntien puolesta.
- Alueiden ja MEP:ien yhteinen tilaisuus EU:n alue- ja rakennepolitiikasta oli vaikuttava. Arvostan kovasti sitä, että sain mahdollisuuden esittää puheenvuoron kaikkien Suomen alueiden puolesta, yhteisen koheesio – kannanottomme pohjalta. Toivottavasti vastaavia keskusteluja järjestetään myös jatkossa, totesi
- maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol matkalta palattuaan.
Keskustelu pohjautui alueiden ja maakuntien yhteiseen kannanottoon, jossa korostettiin koheesiopolitiikan merkitystä pitkäaikaisen kestävän kasvun edistämisessä ja eurooppalaisen integraation vahvistajana. Alueet painottivat erityisesti paikallislähtöisyyden ja kumppanuusperiaatteen tärkeyttä koheesiopolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Keskustelussa käsiteltiin koheesiopolitiikan roolia tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa, kuten ilmastonmuutokseen, digitalisaatioon ja demografisiin muutoksiin.
- Eri alueiden edustajien puheenvuoroissa painotettiin koheesiopolitiikan merkitystä unionin tärkeimpänä pitkän aikavälin investointivälineenä ja puolustettiin monitasoisen hallintomallin säilyttämistä, aluelähtöisyyttä ja joustavuutta. Lisäksi muistutettiin siitä, että toimeenpanossa tulisi huomioida paitsi eri alueiden väliset kehityserot niin myös eri alueiden erityistarpeet. Tähän liittyen otin omassa puheenvuorossani esille mm. Suomen alueiden heterogeenisyyden sekä Suomen itärajan erityistilanteen, kertoi Pautola-Mol. Lisäksi peräänkuulutettiin koheesiorahoituksen tehokkaampaa käyttöä, jottei koheesiorahoitus olisi aina se, jota käytetään ja josta leikataan, kun unioni kohtaa uuden kriisin.
Maakuntien ja alueiden yhteisessä kannanotossa nostettiin esiin kolme alueille tärkeää pääkohtaa
Koheesiopolitiikan paikallislähtöisyys
Tulevan koheesiopolitiikan tulee kunnioittaa alueellista monimuotoisuutta ja paikallisia tarpeita. On tärkeää, että alueet saavat keskeisen roolin politiikan suunnittelussa ja toteutuksessa, mikä edellyttää kumppanuutta ja yhteishallintaa.
Riittävä rahoitus
Koheesiopolitiikan budjetin on oltava riittävä vastaamaan pitkän aikavälin investointitarpeisiin ja alueiden moninaisiin haasteisiin, mukaan lukien vihreä, digitaalinen ja demografinen siirtymä.
Vuoropuhelun vahvistaminen
Euroopan komission ja alueiden välistä vuoropuhelua tulee tiivistää, jotta koheesiopolitiikka voi kehittyä ja täyttää tehtävänsä tehokkaasti myös vuoden 2027 jälkeen.
Tilaisuus oli osa laajempaa koheesiopolitiikkaa tukevaa kampanjaa, jonka tavoitteena on vahvistaa alueiden roolia ja yhteistyötä koheesiopolitiikan suunnittelussa vuoden 2027 jälkeen.
Koheesiopolitiikka
Koheesiopolitiikalla tarkoitetaan alueille jaettavaa aluekehitys- ja rakennerahoitusta, jonka tavoitteena on tasata alueiden välisiä kehityseroja ja varmistaa kaikkien alueiden kestävä kasvu ja kilpailukyky.
Photos Copyright ©️Eric Berghen 2024.
Lisätietoja
Over a hundred European regions unite to strengthen cohesion policy – Helsinki EU Office
Niina Pautola-Mol
maakuntajohtaja
+358 44 077 3010
niina.pautola-mol(a)paijat-hame.fi
