Valitse sivu

Päijät-Hämeen maakunnan TKI-ryhmä asettaa kunnianhimoisen tavoitteen alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukselle (TKI). Viimeisimmän tilastokeskuksen tiedon mukaan Päijät-Hämeen TKI-menot olivat vuonna 2021 noin 99 milj. euroa. Nyt tavoitteena on kaksinkertaistaa TKI-menot seuraavien viiden vuoden aikana, jolloin ne saavuttaisivat 200 miljoonaa euroa vuoden 2027 lopussa.

  • Päijät-Hämeen TKI-menot ovat viimeisen 10 vuoden aikana jo kasvaneet merkittävästi. Nyt on aika ottaa sitten seuraava loikka ja kiihdyttää vielä vauhtia, toteaa LADECin toimitusjohtaja Tomi Tura.  

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot, henkilöstö ja työvuodet alueittain muuttujina Alue, Sektori, Tiedot ja Vuosi 

T&K menot (milj. euroa)20112012201320142015201620172018201920202021
Yhteensä65,470,171,371,174,878,579,678,685,591,898,6
Yrityssektori49,454,956,758,160,065,464,962,264,561,970,9
Julkinen2,72,22,31,32,52,31,72,12,42,22,6
Korkeakoulut13,413,012,311,712,310,713,114,318,627,825,1
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Päijät-Hämeen TKI-ryhmä on perustettu 

Vuoden alussa perustetussa Päijät-Hämeen TKI-ryhmässä ovat mukana LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Lahden yliopistokampus, Koulutuskeskus Salpaus, LADEC, Päijät-Hämeen Yrittäjät, Hämeen kauppakamari, Lahden Teollisuusseura, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Hämeen ELY-keskus, Lahden kaupunki ja Päijät-Hämeen liitto. TKI-ryhmän puheenjohtaja on maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol.  

Yritykset ovat suurin toimija TKI-investoinneissa 

Yritykset rahoittavat Suomen T&K-menoista keskimäärin noin 67 %. Päijät-Hämeessä vastaava osuus on 72 %. Päijät-Hämeeseen ja Lahteen on kasvamassa entistä merkittävämpi elintarviketeollisuuden TKI-keskittymä. Lisäksi seudulla tehdään liikenteen sähköistämiseen, uusiin energiaratkaisuihin, ympäristötieteen ja tutkimuksen sekä kiertotalouden innovaatioihin liittyvää kehitystyötä. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, koulutuksen ja tutkimuslaitosten yhteistyö yritysten kanssa synnyttää parhaimmillaan runsaasti uusia innovaatioita ja edistää elinkeinoelämän mahdollisuuksia TKI-toiminnan kehittämiseen.

  • On hienoa, että alueemme keskeisillä toimijoilla on yhteinen tahtotila TKI-toiminnan kehittämiskesi maakunnassa, kertoo Niina Pautola-Mol.  Ryhmän jäsenillä on kullakin omat roolinsa tavoitteen edistämisessä ja uskomme, että yhteistyöllä voimme entistä tehokkaammin edistää alueen TKI-toimintaympäristöä.  

Yliopisto- ja korkeakoulutoimijoiden resurssit kasvavat tulevina vuosina 

  • Teemme työtä myös sen eteen, että korkeakoulutuksen ja muun tutkimuksen osuus kasvaa. Päijät-Hämeen osuus on nyt noin 1,3 %, kun kansallinen tavoite on nostaa TKI-menojen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, kertoo strategiajohtaja Janne Hokkanen LUT-yliopistosta.
  • Me julkiset toimijat teemme tämän puitteissa nyt entistä tiiviimmin yhteistyötä, että yksityisten yritysten TKI-toimintaa ja sen kyvykkyyttä pystytään paremmin tukemaan. Tavoitteena erityisesti se, että kasvua ja kansainvälisyyttä saadaan aikaiseksi – jolla taasen on vaikutus alueellisten työpaikkojen määrään ja siten hyvinvoinnin kehittymiseen, toteaa LAB-ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen. 

Tiedolla johtaminen kehittyy ja hyvinvointialue on vahvasti mukana

  • TKI-toiminnan kehittämiseen liittyy myös tiedolla johtamisen kehittäminen. Trendin seuraaminen edellyttää yrityksiltä saatavaa informaatiota vuosittain. Sekä Hämeen kauppakamari että Päijät-Hämeen Yrittäjät ovat esittäneet, että TKI-trendin seuranta tulisi osaksi valtakunnallisia kyselyitä, pohtii Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Elinkeinoelämän edustajat korostavat, että etenkin PK-yritykset kaipaavat lisää tietoa TKI-vähennyksistä, verotuksen hyödyntämisestä ja TKI-rahoituksen neuvontaa osana uudistamista ja kilpailuetutyötä.

  • TKI-toiminta on saatava luontevaksi ja lähestyttäväksi osaksi yhä useamman pk-yrityksen kilpailukyvyn työkalupakkia, toteaa Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo. Asia tullaan tekemään tutummaksi muun muassa koulutusten kautta. 

Hyvinvointialueet tarjoavat omassa toiminnassa erinomaisen toimintaympäristön monialaiselle tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnalle. Hyvinvointialueen palvelujärjestelmän kehittämishaasteet ja tavoitteet edellyttävät vahvaa panostusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

  • Hyvinvointialue valmistelee TKIO- toimintakokonaisuutta myös omassa organisaatiossa ja siten sitoutuu alueelliseen TKI-toiminnan kehittämiseen. Ala hyötyy avoimesta innovaatiosta, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Kirsi Kuusinen-James johtaja, osaamiskeskus Verso.

Kansainvälistä, valtakunnallista ja maakuntaan kohdennettua rahoitusta on lisättävä 

Tutkitusti on todistettu, että lisärahoitus Etelä-Suomessa edistää tuottavuuden kasvua ja vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Rahoituksen lisääminen eri TKI-toimijoille on välttämätöntä Suomen kasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Suomen TKI-rahoituksen saanto EU-rahoitusvälineistä on kasvanut, mutta sitä voi edelleen kasvattaa. Päijät-Hämeen alueelle myönnetty kansallinen ja EU-rahoitus on ohjautunut tehokkaasti yritysten ja TKI-toimijoiden käyttöön. Mutta Päijät-Hämeessä on käytössä huomattavasti pienemmät aluekehittämisresurssit yritysten avustuksiin, kun vastaavissa matalan BKT:n ja suuren työttömyyden maakunnissa. Tämä edellyttääkin muutosta kansallisessa aluetukipolitiikassa.  

Päijät-Hämeen TKI-ryhmä 

Niina Pautola-Mol, pj. maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto 

Vesa Jouppila, E-vastuualueen johtaja, Hämeen ELY-keskus 

Tomi Tura, toimitusjohtaja, LADEC 

Jussi Eerikäinen, toimitusjohtaja, Hämeen kauppakamari  

Valtteri Simola, toiminnanjohtaja, Lahden Teollisuusseura  

Heta Vihervirta-Vuontelo, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät 

Henna Erkamo, opetusalajohtaja, Koulutuskeskus Salpaus  

Minna-Maija Salomaa, pääsihteeri, Lahden Yliopistokampus ja Helsingin Yliopisto  

Turo Kilpeläinen, rehtori, LAB-ammattikorkeakoulu  

Juhis Saksa, rehtori, LUT-yliopisto 

Janne Hokkanen, strategiajohtaja, LUT-yliopisto  

Henna Eskonsipo-Bradshaw, kehitysjohtaja, Lahden kaupunki 

Kirsi Kuusinen-James, Verson johtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue  

Antti Kalliomaa, edunvalvontajohtaja, Päijät-Hämeen liitto   

Juha Hertsi, siht. kehittämisjohtaja, Päijät-Hämeen liitto 

Lue lisää

Tutkimus- ja kehittimistoiminnan tilastot maakunnittain Tilastokeskuksen sivuilta >>  

Lisätietoja

Niina Pautola-Mol 
maakuntajohtaja 
Päijät-Hämeen liitto 
niina.pautola-mol(a)paijat-hame.fi
Juha Hertsi 
kehittämisjohtaja 
Päijät-Hämeen liitto 
juha.hertsi(a)paijat-hame.fi