Maankäytön hiilinielut ja -varastot on laskettu koko kahden maakunnan alueelle ja kuntakohtaisesti. FCG Oy:n tekemä laskenta sisältää kasvillisuuden ja maaperän hiilen sidonnan ja päästöt. Kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastot ja sen muutos eli hiilinielu ylläpitävät ja säätelevät tärkeitä maapallon toimintoja. Hiilinielujen lisäämistä tarvitaan myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Kasvillisuuden ja maaperän yhteenlaskettu hiilivarasto on Päijät-Hämeessä noin 57 602 000 tonnia C. Koko Hämeessä vastaava luku on noin 106 446 000 tonnia C. Hehtaaria kohti hiilivaraston arvot (C) vaihtelevat alueittain merkittävästi, mutta keskimäärin ne ovat noin 123 tonnia C hehtaaria kohti. Kuntien hiilivarastojen koon erot liittyvät etenkin soiden määrään. Maaperä on merkittävämpi hiilen varasto kuin kasvillisuus.
Hiilinielu on hiilivaraston vuosittainen muutos, ja sen laskennassa otetaan huomioon kasvillisuuden hiilensidonta ja maaperän hiilipäästö. Päijät-Hämeen nettohiilinielut ovat vuodessa noin 251 845 tonnia CO2ekv. Suurimmat nettohiilinielut maakunnassa ovat Heinolassa, Sysmässä ja Padasjoella, mutta kuntien väliset erot eivät ole kovin suuria. Laskenta ei sisältänyt skenaarioita nielujen ja varastojen muutoksesta liittyen esimerkiksi metsänhoitosuunnitelmiin, maakäyttömuutoksiin tai metsien ikäjakaumaan. Vertailuna hiilinieluihin, Päijät-Hämeen kasvihuonekaasupäästöt olivat Suomen ympäristökeskuksen mukaan 1 296 100 tonnia CO2ekv. vuonna 2019.
Hiilinielujen ja -varastojen laskennan toteutti FCG Oy Päijät-Hämeen liiton ja Hämeen liiton tilauksesta ja tilaukseen osallistuivat myös Hämeen ELY-keskus ja Forssan, Riihimäen sekä Hämeenlinnan kaupungit. Selvitys on osa Päijät-Hämeen maakunnallista ilmastotyötä ja Canemure-hanketta. Voit tutustua raporttiin sekä FCG:n esitykseen laskennan tuloksista Materiaalipankki-sivulla.
Lisätietoja:
Maarit Virtanen
Ilmasto- ja energia-asiantuntija
Päijät-Hämeen liitto
maarit.virtanen(a)paijat-hame.fi
