Valitse sivu

Aluekehittämisen keskustelu yhdistää maakunnan strategiatyön seurannan ja valtion aluekehittämisen

Aluekehittämiskeskusteluissa valtio ja maakunnat käyvät läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on alueiden elinvoiman ja omaehtoisen kehittämisen vahvistaminen. Valtion puolelta keskusteluihin osallistuu useita eri hallinnonaloja, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin. 

Valtion ja maakuntien välisissä keskusteluissa muodostetaan yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista. Aluekehittämisen keskustelu on lakisääteinen valtion ja alueiden välinen menettely, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä ja vuorovaikutusta alueiden kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

  • Vuosittainen keskustelu on tarpeen, sillä alueet Suomessa ovat erilaisia ja erilaisissa tilanteissa toimintaympäristön muuttuessa nopeastikin. Ministeriöt pyrkivät huomioimaan keskustelussa esiin nousseet tarpeet toiminnan ja talouden suunnittelussa, kertoo aluekehitysjohtaja Juha Hertsi.

Keskustelut perustuvat aluekehittämispäätökseen, aluekehityksen tilanne- ja kehityskuvaan sekä maakuntaohjelmaan. Näiden pohjalta keskusteluihin nostetaan alueiden kannalta keskeisimmät ajankohtaiset teemat.

Päijät-Hämeen tilanne- ja kehityskuva

Päijät-Hämeen tilanne- ja kehityskuva laadittiin Päijät-Hämeen liiton koordinoimana alueella joulukuussa 2024. Teemoja arvioidaan liikennevaloin. Päijät-Hämeessä moni asia menee vihreänä hyvin eteenpäin tai sitten heikosti punaisella kuten työllisyyden kehitys. Keskimäärin arvona olemme varttumassa keltaisissa valoissa, kun muun muassa elinvoiman kannalta uusia koulutusavausten päätöstietoja odotetaan ensi viikosta ja suklaatehtaan jätti-investointi on jäänyt valtion makeisveron odotustilaan.

Päijät-Hämeen maakunnan tilanne- ja kehityskuva käsiteltiin ministeriöiden kanssa 16.1.2025.

  • Eri ministeriöiden edustajat saivat hyvän tilannekuvan Päijät-Hämeestä. Loppuhavaintona nousi mm. kysymys luonnon monimuotoisuuden tilannekuvasta ja ohjelmatyöstä. Päijät-Häme ja ympäristöpääkaupunki Lahti tunnetaan hyvästä vihreän kasvun ohjelmatyöstä, mutta alueelta puuttuu luonnon monimuotoisuuden selvitys ja ohjelma, jolla yhteisesti pyritään torjumaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä maakunnassa ja kunnissa. Tämä asia pitää nyt saada eteenpäin, toteaa aluekehityspäällikkö Riika Kivelä.

Tiivistelmä tilanne- ja kehityskuvasta:

Väestökehitys: 

  • Lahden väkiluku jatkaa kasvuaan, mikä vahvistaa kaupungin roolia maakunnan veturina. 
  • Muissa Päijät-Hämeen kunnissa väkiluku on laskussa, mikä heijastuu paikalliseen palvelutarjontaan ja elinvoimaan. 
  • Väestön ikääntyminen luo haasteita työvoiman saatavuudelle ja palvelurakenteelle. 
  • Syntyvyys on matalaa, mikä vaikuttaa pitkällä aikavälillä väestörakenteeseen. 
  • Vieraskielisten asukkaiden määrä kasvaa, mikä tuo mukanaan monikulttuurisia mahdollisuuksia ja tarpeita. 
  • Tulevaisuuden muuttoliike vaikuttaa alueen kehitykseen merkittävästi. 

Kestävä elinvoima ja investoinnit: 

  • Uusia koulutusavauksia LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle alueen ja kansallisen kasvun vauhdittamiseksi. 
  • Sähköisen liikenteen kehitys edistää elinkeinoelämän ja koulutuksen kasvua sekä kestävää liikennejärjestelmää. 
  • Elintarvikealalla on kasvunäkymiä ja nähdään potentiaalia paikallisen talouden tukemisessa. 
  • Fazerin suklaatehtaan investointi Lahteen vahvistaisi kansallista elintarviketeollisuuden asemaa ja edistäisi myös hallitusohjelman tavoitetta kasvattaa Suomen elintarvikevientiä 
  • Monipuolinen klusteritoiminta vahvistaa alueen elinkeinoelämää ja kilpailukykyä. 
  • Vihreä kasvu ja siihen liittyvät investoinnit korostuvat tulevaisuuden painopistealueina. 
  • LADEC työskentelee koko maakunnan ja sen kuntien elinvoiman parantamiseksi. 

Hyvinvoiva väestö ja yhteisöt: 

  • Tavoitteellinen HYTE-työ (hyvinvointi ja terveys) luo pohjan alueen asukkaiden hyvinvoinnille. 
  • Väestön ikääntyminen haastaa terveys- ja hyvinvointipalvelut. 
  • Lasten ja nuorten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen on erityisen tärkeää. 
  • TE-alueiden toiminta on käynnistynyt ja se tukee työllisyyden edistämistä. 
  • Pitkäaikaistyöttömyys ja tulotason kehitys ovat keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä. 

Vetovoimainen elinympäristö ja monimuotoinen luonto: 

  • Päijät-Häme profiloituu vihreiden harjujen maakuntana, jossa on ainutlaatuiset maisemat, metsät- ja pellot 
  • Hyvälaatuinen pohja- ja pintavesi on alueen arvokas luonnonvara. 
  • Vihreän siirtymän ohjelma ja ilmastotietoisuuden lisääminen tukevat kestäviä ratkaisuja. 
  • Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja tilannekuvan kehittämiseen tarvitaan lisää resursseja. 

Kehitykseen vaikuttavat muut tekijät: 

  • Päijät-Hämeen asema etelän suuralueella määrittelee sen kilpailukykyä ja resursseja 
  • Alueiden välinen yhteistyö ja sen vaikutukset korostuvat, kuten Itä-Suomen ohjelman vaikutus kansallisella tasolla. Päijät-Häme vahvistaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusta. 
  • Yritystukien muutokset ja valtion työpaikkojen sijoittuminen vaikuttavat elinkeinoelämään ja aluetalouteen 
  • Teollisuuspoliittisen strategian käytännön vaikutukset näkyvät jatkossa alueen taloudessa 
  • Valtionosuusuudistus (VOS) tuonee jälleen heikennyksiä alueen kuntatalouteen 

Linkit 

Valtioneuvoston aluekehittämispäätös (avautuu Valtioneuvoston verkkosivulle uuteen ikkunaan) 

Kansallisen aluekehittämisen tilanne- ja kehityskuva (avautuu Valtioneuvoston verkkosivulle uuteen ikkunaan) 

Päijät-Hämeen tilanne- ja kehityskuva (pdf, avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoja

Juha Hertsi
kehittämisjohtaja
puh. 044 371 9442
juha.hertsi(a)paijat-hame.fi
Riika Kivelä
aluekehityspäällikkö
puh. 044 371 9454
riika.kivela@paijat-hame.fi