Valitse sivu

Päijät-Hämeen puheenjohtajafoorumin marraskuun kokouksessa syvennyttiin työllisyyspalvelu-uudistuksen ajankohtaistilanteeseen. Muutos tulee olemaan valtava, kun 45 TE-aluetta ja niillä sijaitsevat kunnat ottavat vastuulleen aiemmin TE-toimistojen kautta tulleiden palveluiden järjestämisen.

Työllisyysalueiden valmistelutilanteen lisäksi kuultiin mikä rooli uudistuksen toimeenpanossa on koko maakunnan kattavaksi vuoden vaihteessa laajenevalla kehitysyhtiö LADECilla ja alueen elinvoiman kannalta keskeisillä oppilaitoksilla Salpauksella, LAB-ammattikorkeakoululla ja LUT-yliopistolla.  

Alustuksissa kuultiin, että Työllisyyspalvelu-uudistus on valtava paitsi järjestelmätason uudistuksena, myös käytettävissä olevien resurssien näkökulmasta. Päijät-Hämeessä valmistelu on hyvässä vauhdissa ja käyntiin päästään aikataulussa. Valmistelijat kiittivät kuntien päättäjiä siitä, että työllisyyspalveluista kuntiin siirtyvä valtionosuus on kaikissa kunnissa budjetoitu täysmääräisenä työllisyyden hoitoon.

  • Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulle on ollut kuntien toive, koska sen uskotaan tuovan toimintaan aiempaa paremmin vaikuttavuutta. Uudistuksen rahoitusmalli on kuitenkin haastava; Uudistuksen toimeenpanoon on käytettävissä valtakunnallisesti jopa 100 miljoonaa vähemmän euroja verrattuna siihen, millä TE-toimistot ovat toimintaa tähän asti järjestäneet. Kunnat joutuvat rahoittamaan osan työllisyyspalveluista omista budjetista. Näin joudutaan toimimaan tilanteessa, jossa kuntien talous on tiukalla ja tiukkenee edelleen, muistuttaa Pj-foorumin puheenjohtaja Sirkku Hildén.

  • Valtio myös pyrkii ohjaamaan kuntia muutoksessa hyvin tarkalla tasolla ja täten pienentää kuntien mahdollisuuksia tuottaa parhaita mahdollisia työllisyyspalveluja, Hildén korostaa. 

Työllisyyspalvelu-uudistuksen myötä siirretään Päijät-Hämeessä painopiste työttömyyden hoidosta työllisyyden hoitoon. Tällä näkökulmamuutoksella halutaan katsoa pitkälle tulevaisuuteen, jossa osaavan työvoiman haasteet ovat selkeästi lisääntymässä. Haasteeseen voidaan vastata työllisyyspalvelujen ja LADECin saumattomalla yhteistyöllä yhdessä koulutuksen järjestäjien ja yritysten kanssa.

Yritysten täytyy voida alueella hyvin, jotta työpaikkoja syntyy, korostivat myös Päijät-Hämeen työllisyysalueen johtaja Anne Tapaila ja Lahden työllisyyspalvelujohtaja Taisto Tuominen yhteisessä puheenvuorossaan.

Puheenjohtajafoorumille esiteltiin laajassa sidosryhmäyhteistyössä valmisteltu Päijät-Hämeen työllisyyden edistämisohjelma 2025–2023. Ohjelma lähetetään kuntien valtuustoille käsiteltäväksi. Sen taitettu versio julkaistaan myöhemmin joulukuussa. 

TE-toimistot lakkaavat olemasta, kun työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025 alkaen. Päijät-Hämeessä ottaa lakisääteisistä työllisyyspalveluista vastuun kaksi työvoimaviranomaista: Lahden työvoimaviranomainen ja yhdeksän muun kunnan muodostama Päijät-Hämeen työvoimaviranomainen. Kunnat täydentävät palveluvalikoimaa vapaaehtoisilla palveluilla omien resurssiensa puitteissa.

Nainen seisoo kokoustilassa. Hänen vierellään iso näyttö, jossa Suomen kartalla maakuntien rajat.
Pj-foorumi kokoontui tällä kertaa Hämeen yrityskylässä Lahdessa. Ennen kokouksen alkamista avasi Nuorten Yrittäjyys ja talous NYT ry:n toimitusjohtaja Jenni Järvelä kokousvieraille mistä yrityskylä-konseptissa on kysymys.

Lisätietoja:

Sirkku Hildén, pj-foorumin puheenjohtaja,
+358 50 327 2691
sirkku.hilden@lahti.fi