Päijäthämäläisten mielestä maakunnan valttikortteja tulevaisuudessa ovat luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, kansainvälisyys, hyvät koulutusmahdollisuudet ja asuinviihtyvyys, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Uhkia puolestaan ovat asumisen kustannukset, kunta- ja maakuntatalouden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentyminen.
Valtaosa Päijät-Hämeen asukkaista on erittäin tai melko tyytyväinen nykyisiin elinoloihin kokonaisuudessaan (66 % erittäin tai melko tyytyväinen). Myös asuinviihtyvyys (68 %) ja elämisen laatu (61 %) maakunnassa tyydyttävät asukkaita.
Aivan hyvin eivät kaikki asiat kuitenkaan ole. Asukkaista vajaa kolmannes (30 %) on tyytyväinen maakunnan ja sen kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Terveys- ja sosiaalipalveluita kiittelee reilu kaksi viidestä (42 %), tyytymättömiä on noin kolmannes (35 %). Päijät-Hämeen asukkaat ovat hieman tyytyväisempiä terveys- ja sosiaalipalveluihin kuin suomalaiset keskimäärin.
Tutkimuksessa selvitettiin näkemyksiä myös erikokoisten alueellisten kokonaisuuksien kehityksestä ja tulevaisuudesta. Päijäthämäläisistä kolmannes (32 %) uskoo oman maakuntansa kehittyvän paremmin kuin muiden maakuntien maassamme. Pessimistisiä mielialoja löytyy vain vajaan viidenneksen verran (18 %). Lähes joka toinen uskoo maakunnan pärjäävän keskivertoisesti (45 %).
Suomen menestymiseen verrattuna muihin EU-maihin luottaa yhtä moni (33 %) kuin epäilee (32 %). Euroopan muita maanosia parempaa kehitykseen uskoo yli kolmannes (36 %) ja sitä epäilee neljännes (25 %).
Päijäthämäläisten näkemykset maakunnan kehityksestä ovat muuttuneet aiempaa optimistisemmiksi
Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa siten, että vastaajille esitettiin lista asioita (25 kpl) ja kysyttiin, millaiseksi arvioi oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Neljän asian osalta enemmistö päijäthämäläisistä odottaa kehityksen maakunnassa kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä ovat asumisen hinta (58 % arvioi kehittyvän huonompaan suuntaan), terveys- ja sosiaalipalvelut (57 %) sekä maakunnan (52 %) ja sen kuntien taloustilanne (54 %). Rikollisuutta ja energian hintaa koskevat odotukset ovat myös varsin pessimistisiä. Melko moni otaksuu myös asukkaiden toimeentulon sukeltavan tulevaisuudessa.
Optimistisiksi näkemykset kääntyvät, kun vastaajat arvioivat luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä (56 % arvioi kehittyvän parempaan suuntaan). Aika moni odottaa parempaa tulevaisuutta myös koulutusmahdollisuuksien, asuinviihtyvyyden ja kansainvälisyyden osalta.
Tuloksista huokuu tulevaisuuden kuva, jossa koulutusmahdollisuudet, asuinviihtyvyys, kansainvälisyys ja jopa elinolot maakunnassa voisivat parantua. Kuntien ja maakunnan talouden kuitenkin epäillään asettavan kapuloita rattaisiin näiden odotusten toteutumiselle.
Odotukset Päijät-Hämeessä poikkeavat eräiltä osin koko maan keskiarvosta. Keskimäärää optimistisempia asukkaat ovat, kun he arvioivat luonnon ja ympäristön tilaa ja asuinviihtyvyyttä. Liikenneyhteyksien, asumisen hinnan ja asuinviihtyvyyden osalta odotukset ovat kuitenkin keskimäärää synkempiä.
Päijäthämäläisten näkemykset ovat muuttuneet monilta osin jopa aiempaa optimistisemmiksi verrattuna loppuvuoteen 2020. Aiempaa valoisampia visioita ilmenee työllisyyskehitystä, yritystoiminnan vireyttä, elämisen laatua ja asuinviihtyvyyttä, sivuavissa kysymyksissä. Aiempaa useampi arvioi terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä liikenneyhteyksien muuttuvan kehnompaan suuntaan.
”Hienoa huomata, että Päijäthämäläisten näkemykset maakunnan kehityksestä ovat muuttuneet aiempaa optimistisemmiksi. Myönteistä on myös se, että kansalaisten mukaan Päijät-Hämeen maakunnan tulevaisuuden valttikortit ovat luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, kansainvälisyys, hyvät koulutusmahdollisuudet ja asuinviihtyvyys. Tästä on hyvä jatkaa,” kommentoi Päijät-Hämeen liiton maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol.
Tutkimuksen toteutus
KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa tammikuussa 2023. Haastatteluja tehtiin Päijät-Hämeessä 199. Vastaajat edustavat maakunnan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Päijät-Hämeessä noin seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa.
Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 4.013 haastattelua. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on suurimmillaan yksi ja puoli prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutustu tarkemmin tutkimuksen tuloksiin >>
Lisätietoja:
Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570087
Energiatehokkuus, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen
Kansainvälisyys
Koulutusmahdollisuudet
Asuinviihtyvyys
Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen
Elinolot maakunnassa kokonaisuutena
Harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuus
