Väestörakenteen muuttumisen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on puhuttu ja kirjoitettu paljon viime vuosina. Suurin mielenkiinto on kohdistunut väestön ikääntymiseen, syntyvyyteen ja työikäisten määrään. Kiinnostusta on ruokkinut huoli veronmaksajien, työvoiman sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyydestä.
Tärkeiden teemojen virrassa jää helposti taka-alalle se, että väestö on muutakin kuin syy ja seuraus: se on mielenkiinnon arvoinen itsessään. Väestön rakenne muuttuu jatkuvasti, vain muutoksen vauhti ja suunta vaihtelevat. Muutos on syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen yhtälö, jonka seurauksena väestön alueelliset erot voivat muodostua suuriksi.
Päijät-Hämeen liiton uusin katsaus sukeltaa syvälle maakunnan väestöön. Suurennuslasin alle otetaan niin nuoret kuin vanhatkin, syntyperäiset ja muualta tulleet sekä monta muuta asujaimistomme rakenteesta kertovaa teemaa. Päijät-Hämeen väestöä ja sen muutosta 2010-luvulla kuvataan Tilastokeskuksen kunta-aineistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistojen avulla. Kehitystä vertaillaan muihin maakuntiin, maakunnan kuntien välillä ja maakunnan kaupunki-maaseutuvyöhykkeillä.
Päijät-Häme on väestöllisesti yhdistelmä Ruuhka-Suomen suurien maakuntien ja muun Suomen maakuntien rakennepiirteistä, eräänlainen välimuoto. Väestön keskittyneisyyden sekä syntyperäisyyden osalta se vertautuu suurimpiin maakuntiin, muiden tunnuslukujen osalta enemmän muuhun Suomeen. Väkiluvun kehityksen osalta maakuntamme on kuulunut viime vuosina pienimpiin menettäjiin. Päijät-Hämeen kuntavertailussa hahmottuvat Lahti, osa sen naapurikunnista, Itä-Hämeen kunnat ja muut kunnat omiksi ryhmikseen väestörakenteellisten tunnuslukujen perusteella. Vyöhyketarkastelu tuo esiin myös kuntien sisäisiä rakenne-eroja tarkentaen ja monipuolistaen kuntavertailun antamaa kuvaa. Vuoden 2021 alussa Päijät-Hämeeseen liittyvä Iitin kunta on mukana katsauksessa.
Päijät-Häme on ollut jo kauan väkiluvultaan Suomen kahdeksanneksi suurin maakunta. Iitin liittyminen Päijät-Hämeeseen vuonna 2021 kasvattaa maakunnan väkilukua noin 6 500:lla, mutta ei muuta sen sijalukua Suomen maakuntien joukossa. Nykyisin Päijät-Hämeen asukkaat muodostavat 3,6 % koko Suomen väestöstä.
Päijät-Hämeen väkiluku ylsi parhaimmillaan yli 202 500:aan vuoden 2012 lopussa. Sen jälkeen maakunnan väkiluku on laskenut hitaasti vuoden 2016 pysähdystä lukuun ottamatta, painuen vuonna 2019 alle 200 000:een ensimmäisen kerran sitten vuoden 2006. Päijät-Hämeen väkiluku oli 199 604 vuoden 2019 lopussa.
e – Väestö, PDF
Lisätietoja:
Jukka Mikkonen
tutkimuspäällikkö
jukka.mikkonen(at)paijat-hame.fi
puh. 040 723 8226
