Valitse sivu

Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen toi EU-tason terveiset Päijät-Hämeen maakuntahallituksen vuoden viimeiseen kokoukseen. Eurooppa-neuvostossa päästiin pitkien neuvottelujen jälkeen yhteisymmärrykseen siitä, miten unionin elvytysvarojen vastaanottaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Nyt saadaan koronakriisiin liittyvä tukirahoitus liikkeelle ja uusi ohjelmakausi käyntiin.  

Pietikäinen korosti, että tavoitteena on saada Eurooppa kehittymään. Alueiden taloudet sukeltavat eri tahdissa, ja jos Euroopan valtioilla menee huonosti, ei ole olemassa kikkakolmosta, jolla Suomella menisi hyvin. 

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia Päijät-Hämeeseen 

Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman – eli Kestävä Eurooppa -ohjelman – avulla ohjataan julkisia investointeja vihreän siirtymän rahoitukseen ja pyritään saamaan liikkeelle myös yksityisiä varoja EU:n rahoitusvälineiden, erityisesti InvestEU-ohjelman, kautta.  

Vihreään kehitykseen tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä, jotta muutos tapahtuu. Lappeenrannan-Lahden teknisessä yliopistossa on paljon osaamista, joka nopeuttaa tarvittavien innovaatioiden markkinoille pääsemistä. “Nyt pitää pystyä tiedeperusteiseen päätöksentekoon ja toimintaan, sillä toimimattomuuden kustannukset ovat kovat”, painotti Pietikäinen. 

“Päijät-Häme voisi hyötyä esim. erilaisista liikkumisen ratkaisuista ja liikkuminen palveluna -ratkaisuista. Terveyttä edistävä ja kestävä elintarviketuotanto, kestävät tekstiilit ja kiertotalous sopivat myös hyvin maakunnan vahvuuksiin”, listasi Pietikäinen.  

EU-rahoituksen käyttö 

Elpymisrahoituksen tavoitteena on uusi kasvu, ja sitä pitäisi suunnata sinne, missä on osaamista ja potentiaalia. Sirpa Pietikäisen mielestä rahoituksen myöntämisessä tarvittaisiin tiukemmat kriteerit, jotta syntyy kannattavaa bisnestä. Päijät-Hämeessä on jo olemassa hyviä toteutuksia ja hän pitikin Päijät-Hämettä täydellisenä elpymisrahoituskohteena. Korona on kurittanut päijäthämäläisiä, mutta alueen osaaminen ja mahdollisuudet ovat korkealla tasolla.  Ne on nyt osattava hyödyntää. Hankkeita voisi koota yhteen isommiksi kokonaisuuksiksi ja pohtia, miten ne tukevat toisiaan dynaamisten vaikutusten saavuttamiseksi, kuten esimerkiksi klusterit ovat jo nyt toimineet alueella.  

Rahoitusta suunnataan vihreisiin hankkeisiin, mm. ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Iso vääntö tulee Pietikäisen mielestä olemaan se, suunnataanko rahoitusta infraan, esimerkiksi ratoihin. Suomessa ratayhteydet pitäisi suunnitella isompana kokonaisuutena kuin mitä nyt on tehty.