MAAKUNNAN KEHITYS – VÄESTÖ

VÄESTÖ -osuus on jaettu kokonaisuuksiin: väestömäärä, sukupuolijakauma, ikärakenne, keski-ikä, perheet, väestöomavaraisuus, huoltosuhteet, koulutus, kielet ja kansallisuudet, muuttoliike, tulot sekä Päijät-Häme 1980-2040, jotka aukeavat välilehdiltä.

Päivitetty 27.6.2019

VÄESTÖMÄÄRÄ  Päivitetty 27.6.2019

Määritelmä

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan väestöllä tarkoitetaan jollakin alueella (esimerkiksi koko maa, maakunta, kunta) vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuodenvaihteessa 31.12., kuuluvat ko. vuoden väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Lähde (viittauspvm 4.6.2019): http://www.stat.fi/til/vamuu/kas.html

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

  • Reilusti yli puolet suomalaisista asuu Päijät-Hämeen ja sitä ympäröivien kuuden maakunnan alueella.
  • Päijät-Hämettä ympäröi väestömäärällisesti ja väestökehitykseltään hyvin erilaiset maakunnat.

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

 

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY

  • Päijät-Hämeen seurannan kuntaryhmittelyn alueista Lahden ja Lahden seudun (Asikkala, Hollola, Orimattila) alueella asuu yli 80 % maakunnan väestöstä.
  • Vuosina 1995-2016 maakunnan väestön painopiste siirtyi yhä enemmän väestömääräänsä kasvattaneille Lahden ja Lahden seudun alueille Heinolan ja Muun Päijät-Hämeen alueiden (Hartola, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä) menettäessä väestöä. Erityisen merkittävästi väestö väheni jo entuudestaan pienimmän väestömäärän omaavan Muun Päijät-Hämeen alueella.

 

 

SUKUPUOLIJAKAUMA   Päivitetty 13.7.2017

 Prosentuaalisesti mitattuna sukupuolten väliset erot ovat yleensä melko pieniä, mutta määrälliset erot naisten ja miesten välillä voivat olla alueellisesti merkittäviäkin.

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

  • Naisten ja miesten välinen ero kaventui vuosina 1995-2016 sekä Päijät-Hämeessä että koko maassa naisten osuuden väestöstä pienentyessä ja vastaavasti miesten osuuden kasvaessa.
  • Koko maan keskiarvoon verrattuna Päijät-Häme on hyvin naisvaltainen maakunta. Erityisesti yli 50 –vuotiaiden ikäryhmissä naisten osuudet ylittävät koko maan keskiarvon.

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

  • Miesten osuus väestöstä kasvoi kaikissa maakunnissa Lappia lukuun ottamatta vuosina 1995-2016.
  • Verrattuna muihin maakuntiin, Päijät-Häme on hyvin naisvaltainen maakunta yhdessä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kanssa.
  • Koko maan naisvaltaisimman maakunnan titteliä Päijät-Häme on pitänyt jo vuodesta 2012 lähtien.
  • Maakunnista miesvaltaisimmat maakunnat sijoittuvat Pohjois-Suomeen ja naisvaltaisimmat eteläisimpään Suomeen.

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

  • Päijät-Häme ja sitä ympäröivät naapurimaakunnat ovat naisvaltaisia, vaikkakin kaikissa naisten osuus väestöstä laski ajanjaksolla 1995-2016.

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

  • Päijät-Hämeessä, kuten koko maassa, miesten osuus väestöstä kasvoi vuosina 1995-2015, mutta Päijät-Hämeessä miesten osuus kasvoi maan keskiarvoa hitaammin.
  • Koko tarkasteluajanjakson 1995-2015 Päijät-Hämeen naisvaltaisimmissa kunnissa, Lahdessa ja Heinolassa, naisten osuus väestöstä oli koko maan keskiarvoa korkeampi.
  • Naisten osuus väestöstä kasvoi selvästi Hollolassa ja hienoisesti myös Hartolassa, Heinolassa ja Sysmässä, muissa kunnissa miesten osuus väestöstä yleisen kehityksen mukaisesti kasvoi.
  • Vuosia 2000 ja 2001 lukuun ottamatta Kärkölä oli ainoana kuntana koko aikavälin 1995-2015 miesvaltainen.

 

 

     

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY

  • Lahdessa naisten osuus laski vuosina 1995-2016 melko voimakkaasti suhteessa muihin seurannan kuntaryhmittelyn alueisiin tarkasteluajanjakson puolivälistä lähtien.
  • Lahti ja Heinola olivat selvästi naisvaltaisia, kun taas Lahden seudulla (Asikkala, Hollola, Orimattila) ja etenkin Muun Päijät-Hämeen alueella (Hartola, Kärkölä, Padasjoki, Sysmä) sukupuolten välinen ero oli melko pieni. Vuonna 2016 Muu Päijät-Häme muuntui hienoisesti miesvaltaiseksi alueeksi.

 

IKÄRAKENNE

Tilastokeskuksen mukaan iällä tarkoitetaan henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto saadaan väestön keskusrekisteristä. Ikää käytetään myös apumuuttujana. Esim. työvoimaan voivat kuulua vain 15-74 -vuotiaat.

Lähde (viittauspvm 30.3.2017): http://www.stat.fi/meta/kas/ika.html#tab2

Väestön ikärakenteella ja työväestön määrän kehityksellä on laajat vaikutukset kansatalouden ja yhteiskunnan kokonaiskehitykseen. Väestön ikääntymisellä on suorat vaikutukset julkisten kokonaismenojen kasvuun, julkisen talouden vakauteen ja taloudellisen huoltosuhteen tasoon.

Lähde (viittauspvm 30.3.2017): http://www.findikaattori.fi/fi/14#_ga=1.14486455.1684151943.1460974065

 

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

  • Vuosina 1995-2016 yleinen kehityssuunta koko Suomessa on iäkkäiden osuuden kasvu sekä lasten ja työikäisten osuuden pieneneminen.
  • Päijät-Hämeessä oli koko maan keskiarvoihin verrattuna keskimääräistä vähemmän alle 15 –vuotiaita lapsia ja 15-64 –vuotiaita työikäisiä, sekä vastaavasti enemmän 65 vuotta täyttäneitä iäkkäitä. Iäkkäiden osuus väestöstä kasvoi Päijät-Hämeessä koko maan keskiarvoa nopeammin.
  • Päijät-Hämeen ikärakenteessa tapahtui muutos vuonna 2004, kun 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä ylitti alle 15 –vuotiaiden osuuden. Koko maassa vastaava muutos tapahtui keskiarvoisesti muutamaa vuotta myöhemmin.
  • Vuoteen 2000 asti Päijät-Hämeessä oli työikäisiä koko maan keskiarvoa enemmän, mutta työikäisten osuus väestöstä pieneni huomattavan nopeasti. Aikavälin viimeisinä vuosina näkyy ns. suurten ikäluokkien siirtyminen 15-64 –vuotiaiden työikäisten ryhmästä 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden ikäryhmään. Aivan viimeisellä viisivuotiskaudella alle 15-vuotiaiden osuuden lasku näyttäisi yleisesti tasaantuneen.
  • Ikäryhmien muutos lukumääräisesti tarkasteltuna antaa hieman erilaisen kuvan Päijät-Hämeestä suhteessa koko maan kehitykseen. Lukumääräisesti tarkasteltuna vuosien 1995-2016 aikana 0-14 –vuotiaiden lasten määrä vähentyi ja 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden määrä kasvoi huomattavasti sekä Päijät-Hämeessä että koko maassa. Sen sijaan 15-64 –vuotiaiden työikäisten määrä pieneni Päijät-Hämeessä, mutta kasvoi koko maassa.

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

ALLE 15 –VUOTIAAT LAPSET

  • Lasten eli alle 15 -vuotiaiden osuus väestöstä laski tarkasteluajanjaksolla 1995-2016 kaikissa maakunnissa. Lasku tasaantui ajanjakson lopulla.
  • Päijät-Hämeessä lasten osuus väestöstä oli alle maan keskiarvon koko aikavälin.

 

   

 

15-64 –VUOTIAAT TYÖIKÄISET

  • Kaikissa maakunnissa 15-64 –vuotiaiden eli työikäisen väestön osuus koko väestöstä laski vuosina 1995-2016.
  • Tarkasteluajanjakson alussa työikäisten osuus väestöstä oli Päijät-Hämeessä toiseksi suurin heti Uudenmaan jälkeen ylittäen koko maan keskiarvon. Tämän jälkeen työikäisten osuus väestöstä laski Päijät-Hämeessä moniin muihin maakuntiin verrattuna nopeasti jääden selvästi alle maan keskiarvon. Vuonna 2016 Päijät-Hämeen työikäisten osuus maakunnan väestöstä oli maakunnista seitsemänneksi pienin.

 

    

 

65 VUOTTA TÄYTTÄNEET IÄKKÄÄT

  • 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden osuus väestöstä kasvoi kaikissa Suomen maakunnissa tarkasteluajanjakson 1995-2016 aikana. Voimakkainta osuuden kasvu oli vuodesta 2010 lähtien. Päijät-Hämeessä iäkkäiden osuus väestöstä nousi huomattavasti nopeammin kuin useissa muissa maakunnissa.
  • Lukumääräisesti tarkasteltuna vuosien 1995-2016 välisenä aikana iäkkäiden lukumäärä kasvoi kaikissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä iäkkäiden määrän prosentuaalinen kasvu oli toiseksi suurin.

 

 

    

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

ALLE 15 –VUOTIAAT LAPSET

  • Tarkasteluajanjaksolla 1995-2016 Päijät-Hämeessä ja naapurimaakunnissa kehitys eteni kuten yleisesti Suomessa eli alle 15 –vuotiaiden lasten osuus väestöstä laski.
  • Päijät-Hämeessä lasten osuus väestöstä laski melko jyrkästi verrattuna useisiin naapurimaakuntiin.

 

 

    

 

 

15-64 –VUOTIAAT TYÖIKÄISET

  • Vuosina 1995-2016 Päijät-Hämeessä ja sen naapurimaakunnissa työikäisen väestön eli 15-64 –vuotiaiden osuus koko väestöstä pieneni. Osuuden pieneneminen voimistui erityisesti ajanjakson loppupuolella ns. suurten ikäluokkien siirtyessä työikäisten ikäryhmästä 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden ikäryhmään.
  • Koko tarkasteluajanjakson 1995-2016 tarkasteltavasta seitsikosta Uusimaa oli selvästi työikäisvaltaisin. Vuoteen 2000 asti Päijät-Häme oli selvästi toisena ja osuudeltaan yli maan keskiarvon, tämän jälkeen työikäisten osuus väestöstä laski Päijät-Hämeessä voimakkaasti.

 

 

    

 

 

65 VUOTTA TÄYTTÄNEET IÄKKÄÄT

  • Päijät-Hämeessä ja naapurimaakunnissa kehitys kulki kuten muuallakin maassa eli sekä iäkkäiden osuus väestöstä että lukumäärä kasvoivat merkittävästi. Päijät-Hämeessä iäkkäiden osuus väestöstä kasvoi useisiin naapurimaakuntiin verrattuna huomattavasti nopeammin.

 

 

    

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

  • Vuosien 1995-2016 aikana 0-14 –vuotiaiden lasten lukumäärä väheni Päijät-Hämeessä selvästi ja 15-64 –vuotiaiden työikäisten määrä pieneni merkittävästi. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneiden iäkkäiden määrä kasvoi huomattavasti.
  • Päijät-Hämeen ikärakenteessa tapahtui muutos vuonna 2004, kun iäkkäiden osuus ylitti lasten osuuden. Sen jälkeen iäkkäiden osuus väestöstä kasvoi nopeasti.
  • Alle 15 –vuotiaiden määrä pienentyi vuosittain Päijät-Hämeessä koko tarkasteluajanjakson 1995-2016. 15-64 –vuotiaiden määrä puolestaan väheni lähes koko ajanjakson ja etenkin vuodesta 2010 lähtien määrä laski vuosittain voimakkaasti, ns. suuriin ikäluokkiin kuuluvan väestön siirtyessä 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään.

 

 

 

ALLE 15 –VUOTIAAT LAPSET

  • Alle 15 –vuotiaiden osuus kunnan väestöstä laski kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa aikavälillä 1995-2016. Osuuden lasku tasaantui hieman koko maassa ajanjakson lopulla, näin myös Päijät-Hämeessä.
  • Päijät-Hämeessä alle 15 –vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli suurin koko tarkasteluajanjakson 1995-2016 Hollolassa, Orimattilassa ja Kärkölässä. Näissä kunnissa lasten osuus oli Päijät-Hämeen keskiarvoa suurempi, mutta Hollolassa ja Orimattilassa myös koko maan keskiarvoa suurempi.
  • Vuosina 1995-2016 lasten lukumäärä pieneni kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa.
  • Suhteellisesti mitattuna Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä lasten määrä väheni erittäin merkittävästi, näissä kunnissa lasten lukumäärä aikavälillä laski yli puolet vuoteen 1995 verrattuna.

 

 

    

 

15-64 –VUOTIAAT TYÖIKÄISET

  • Tarkasteluajanjaksolla 1995-2016 kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa 15-64 –vuotiaiden sekä osuus koko väestöstä että lukumäärä pieneni. Osuuden pieneneminen voimistui ajanjakson lopulla ns. suurten ikäluokkien siirtyessä työikäisten ikäryhmästä 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään.
  • Työikäisten osuus väestöstä oli koko tarkasteluajanjakson 1995-2016 suurin Lahdessa. Lukumääräisesti eniten työikäisten määrä väheni Heinolassa, mikä vastasi neljännestä Heinolan työikäisestä väestöstä. Suhteellisesti mitattuna työikäinen väestö väheni eniten Padasjoella, Sysmässä ja Hartolassa, joissa työikäinen väestö supistui kolmanneksella.

 

 

 

    

 

65 VUOTTA TÄYTTÄNEET IÄKKÄÄT

  • Tarkasteluajanjaksolla 1995-2016 Päijät-Hämeen kaikissa kunnissa 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä ja osuus väestöstä kasvoi merkittävästi. Osuuden kasvu tapahtui erityisesti ajanjakson loppupuolella vuodesta 2010 lähtien.
  • 65 vuotta täyttäneitä oli väestöstä vähiten Hollolassa, jossa vuoteen 2012 saakka 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli koko maan keskiarvoon verrattuna alhaisempi, mutta vuonna 2013 Hollolassa, kuten muissa Päijät-Hämeen kunnissa, oli koko maan keskiarvoa suurempi osuus 65 vuotta täyttäneitä.
  • 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvoi eniten Padasjoella, Sysmässä ja Heinolassa.
  • Hollolassa iäkkäiden määrä yli kaksinkertaistui. Myös Heinolassa ja Lahdessa iäkkäiden suhteellinen kasvu oli suurta.

 

 

    

 

 

KUNTALIITOSKUNNAT

  • Kuntaliitosten yhteydessä pienemmän kunnan ominaispiirteet sulautuvat tilastollisesti suuremman kunnan mukaisiksi, vaikka alueet saattavat olla kehitykseltään ja profiileiltaan hyvin erilaisia.
  • Hollolan ja Hämeenkosken kuntaliitoskuntien kehitys vuosina 1995-2014 erosi hieman toisistaan. Hämeenkoskella lasten osuus väestöstä oli selvästi Hollolaa pienempi. Lasten osuus väestöstä Hämeenkoskella oli laskusuunnassa, mutta viimeiset kaksi vuotta ennen kuntaliitosta lasten osuus väestöstä kasvoi, toisin kuin Hollolassa, jossa lasten osuus väestöstä jatkoi pienenemistä. Työikäisten osuus väestöstä oli Hämeenkoskella selvästi Hollolaa pienempi. Hämeenkoskella työikäisten osuus pysyi tasaisena ja jopa nousi vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen alkoi voimakas laskusuunta. Hollolassa sen sijaan työikäisten osuus väestöstä on laskenut jo vuosituhannenvaihteesta alkaen. Hämeenkoskella iäkkäiden osuus väestöstä oli selvästi Hollolaa suurempi, mutta viimeisinä vuosina ero kaventui kun Hollolassa iäkkäiden osuus nousi voimakkaasti.

 

 

  • Lahden ja Nastolan kuntaliitoskuntien kehitys vuosina 1995-2014 oli hieman toisistaan poikkeavaa. Nastolassa lasten osuus väestöstä oli selvästi Lahtea suurempi, mutta lasten osuus laski molemmissa kunnissa lähes identtisesti. Työikäisten osuus väestöstä oli Nastolassa ja Lahdessa lähes yhtä suuri. Nastolassa työikäisiä oli tarkastelujakson 1995-2014 alussa hieman enemmän kuin Lahdessa, mutta aikavälin lopussa Nastolan työikäisten osuus väestöstä laski Lahtea nopeammin, vaikka molemmissa voimakas osuuden lasku alkoi vuodesta 2009 lähtien. Lahdessa iäkkäiden osuus väestöstä oli Nastolaa suurempi, mutta viimeisinä vuosina ero kaventui kun Nastolassa iäkkäiden osuus väestöstä nousi Lahtea nopeammin.

 

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY

ALLE 15 –VUOTIAAT LAPSET

  • Kaikilla Päijät-Hämeen seurannan kuntaryhmittelyn alueilla lasten osuus väestöstä pieneni vuosina 1995-2016.
  • Alueista lapsivaltaisin oli selvästi Lahden seutu (Asikkala, Hollola ja Orimattila).
  • Vielä vuonna 1995 lasten osuus väestöstä oli pienin Lahdessa. Muilla alueilla lasten osuus jatkoi laskuaan, mutta Lahdessa vuodesta 2009 lähtien lasten osuus väestöstä pysyi ennallaan ja lasten lukumäärä jopa kasvoi.
  • Heinolassa ja Muun Päijät-Hämeen alueella (Hartola, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä) lasten osuus väestöstä pieneni aikavälillä voimakkaasti.

 

 

15-64 –VUOTIAAT TYÖIKÄISET

  • Kaikilla Päijät-Hämeen seurannan kuntaryhmittelyn alueilla työikäisten osuus väestöstä laski vuosina 1995-2016.
  • Työikäisten osuus väestöstä oli koko ajanjakson suurin Lahdessa ja pienin Muun Päijät-Hämeen alueella.

 

 

 

65 VUOTTA TÄYTTÄNEET IÄKKÄÄT

  • Kaikilla Päijät-Hämeen seurannan kuntaryhmittelyn alueilla iäkkäiden osuus väestöstä kasvoi vuosina 1995-2016, kasvu oli suurinta tarkasteluajanjakson viimeisinä vuosina.

 

 

KESKI-IKÄ

Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto saadaan väestön keskusrekisteristä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen kaikkien henkilöiden  iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Lähde (viittauspvm 21.9.2017): http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/ika.html#tab1 ja http://www.stat.fi/meta/kas/ika.html#tab2

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

  • Alueellisten keski-ikäerojen taustalla on alueen ikärakenne. Väestön keski-ikä nousi kaikissa maakunnissa vuosina 1995-2016 ja samalla myös maakuntien väliset erot väestön keski-iässä kasvoivat.
  • Päijät-Hämeen väestön keski-ikä oli vuosien 1995-2016 aikana koko maan keskiarvoa korkeampi. Miesten keski-ikä oli maakuntien välisen vertailun perusteella lähes keskitasoa ja naisten keski-ikäsijoitus hieman Päijät-Hämeen miehiä korkeampi. Päijät-Hämeessä väestön keski-ikä nousi useita maakuntia nopeammin.

 

 

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

  • Päijät-Hämeessä ja sitä ympäröivissä naapurimaakunnissa kehitys vuosina 1995-2015 oli vastaavaa kuin muissakin Suomen maakunnissa eli väestön keski-ikä nousi ja samalla maakuntien väliset erot väestön keski-iässä kasvoivat.

 

 

 

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

  • Väestön keski-ikä oli Päijät-Hämeessä vuosina 1995-2016 koko maan keskiarvoa korkeampi.
  • Keski-ikä nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa ja samalla myös kuntien väliset erot väestön keski-iässä kasvoivat. Vuonna 1995 keski-iältään korkeimman Sysmä ja alhaisimman Hollola ero oli 7,5 vuotta, vuonna 2016 väestön keski-iältään edelleen korkeimman Sysmän ja alhaisimpien Hollolan ja Lahden välinen keski-ikäero oli jo 10,2 vuotta.
  • Päijät-Hämeen kunnista alhaisin keski-ikä oli vuosina 1995-2015 Hollolassa, ero muihin kuntiin kuitenkin kaventui. Vielä vuonna 1995 Hollolassa keski-ikä oli selvästi alhaisin Päijät-Hämeen kunnista ja sen myös reilusti alle maan keskiarvon, mutta vuonna 2013 Hollolan keski-ikä nousi jo koko maan keskiarvon yläpuolelle ja saavutti saman keski-iän kuin Lahdessa.
  • Lahdessa ja Orimattilassa keski-ikä nousi Päijät-Hämeen kunnista vähiten. Eniten keski-ikä nousi Padasjoella sekä myös Hartolassa, Sysmässä ja Heinolassa.
  • Keski-iän kasvun ero oli naisten ja miesten välillä suurin Kärkölässä ja Sysmässä. Niissä miesten keski-ikä nousi selvästi nopeammin kuin naisten.

 

 

 

 

 

    

PERHEET

VÄESTÖOMAVARAISUUS

Väestöomavaraisuudella tarkoitetaan syntyneiden ja kuolleiden välistä suhdetta (syntyneet/kuolleet=väestöomavaraisuus). Arvon pudotessa alle yhden omavaraisuus on negatiivinen eli kuolleita on enemmän kuin syntyneitä.

 

LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS

Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta (syntyneet – kuolleet = luonnollinen väestönlisäys).

Lähde (viittauspvm 9.10.2017): http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/syntyneet_enemm.html

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

  • Päijät-Hämeen luonnollinen väestönlisäys oli lähes koko ajanjakson 1995-2016 negatiivinen tai nollan tuntumassa.
  • Syntyneiden osuus väestöstä oli Päijät-Hämeessä koko maata hieman alhaisempi ja kuolleiden osuus väestöstä koko maata korkeampi.
  • Väestöomavaraisuus oli Päijät-Hämeessä negatiivinen vuodesta 2007 lähtien. Syntyneiden osuuden laskiessa väestöomavaraisuus laski myös koko maassa vuodesta 2009 lähtien muuttuen negatiiviseksi vuonna 2016.

 

 

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

  • Väestöomavaraisuus laski kaikissa maakunnissa aikavälillä 1995-2016. Päijät-Hämeen väestöomavaraisuus on laskenut nopeammin kuin useissa muissa maakunnissa.
  • Erot väestöomavaraisuudessa olivat maakuntien välillä suuria.

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

  • Väestöomavaraisuus (=syntyneet/kuolleet) laski sekä Päijät-Hämeessä että naapurimaakunnissa aikavälillä 1995-2016, kun syntyneiden osuus väestöstä laski ja kuolleiden osuus kasvoi tai pysyi lähes ennallaan.
  • Päijät-Hämeen väestöomavaraisuus laski naapurimaakuntia enemmän tarkasteluajanjaksolla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

 

 

 

KUNTALIITOSKUNNAT

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY

 

 

HUOLTOSUHTEET päivitetty 26.4.2018

 

Huoltosuhteiden laskennassa käytetty ikäryhmittely:

Lapset = 0-14 –vuotiaat

Työikäiset = 15-64 –vuotiaat

Vanhukset = 65 vuotta täyttäneet

 

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE =
(0 – 14 -VUOTIAAT + 65 VUOTTA TÄYTTÄNEET) / 15 – 64 -VUOTIAAT
Ilmoittaa kuinka monta ei-työikäistä eli ”huollettavaa” on yhtä työikäistä kohti.

 

LAPSIHUOLTOSUHDE =
0 – 14 -VUOTIAAT / 15 – 64 -VUOTIAAT
Ilmoittaa montako ”huollettavaa” lasta on yhtä työikäistä kohti.

 

VANHUSHUOLTOSUHDE =
65 VUOTTA TÄYTTÄNEET / 15 – 64 -VUOTIAAT
Ilmoittaa montako ”huollettavaa” 65 vuotta täyttänyttä on yhtä työikäistä kohti.

 

Työikäisten (15–64 -vuotiaat) määrä perustuu ainoastaan väestön ikärakenteeseen eikä siten kuvaa työvoiman todellista määrää alueella, sillä

  • harva 15–18 -vuotias on Suomessa nykyisin vielä työelämässä,
  • keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmän mukaan vuonna 2011 oli

60,5 vuotta eli huomattavasti alhaisempi kuin demografisen huoltosuhteen laskentakaavassa käytetty 64 vuoden raja.

  • läheskään kaikki työikäiset (15–64 -vuotiaat) eivät ole työssäkäyvää väestöä vaan

joukkoon kuuluu työttömiä, opiskelijoita/koululaisia, eläkeläisiä ja muita työvoiman ulkopuolisia

Lähde (Viittauspvm 30.11.2016): http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indikaatori/Lists/links/Attachments/40/Demografinen%20ja%20taloudellinen%20huoltosuhde.pdf

 

 

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

  • Päijät-Hämeessä, kuten Suomessa yleisesti, demografinen eli väestöllinen huoltosuhde heikkeni lasten ja eläkeläisten yhteenlasketun määrän kasvaessa suhteessa työikäisiin aikavälillä 1995–2016. Päijät-Hämeen väestöllinen huoltosuhde oli tarkasteluajanjakson alussa vielä maan keskiarvon tasolla, mutta nousi vuosituhannen vaihteen jälkeen huomattavasti maan keskiarvoa korkeammaksi.
  • Lapsihuoltosuhde laski lasten (0–14 –vuotiaat) lukumäärän pienentyessä suhteessa työikäiseen väestöön (15–64 –vuotiaat).
  • Vanhushuoltosuhde puolestaan nousi vanhusten (yli 64 vuotiaat) lukumäärän kasvaessa huomattavasti suhteessa työikäisiin (15–64 –vuotiaat).

 

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

  • Vielä vuonna 1995 Päijät-Hämeen väestöllinen huoltosuhde oli matala, toisiksi alin Uudenmaan jälkeen ja alle koko maan keskiarvon, suuren työikäisten määrän vuoksi. Vuoteen 2016 mennessä Päijät-Hämeen väestöllinen huoltosuhde kuitenkin heikentyi merkittävästi verrattuna moniin muihin maakuntiin.
  • Väestöllisen huoltosuhteen erot maakuntien välillä kasvoivat vuosina 1995-2016.
  • Päijät-Hämeen vanhushuoltosuhde nousi useita muita maakuntia nopeammin.

 

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

 

 

 

 

 

 

Lapsihuoltosuhde

 

 

 

Vanhushuoltosuhde

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

 

 

 

Lapsihuoltosuhde

 

 

 

 

 

Vanhushuoltosuhde

 

 

 

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

  • Aikavälillä 1995-2016 jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa lapsihuoltosuhde laski ja vanhushuoltosuhde kasvoi huomattavasti.
  • Päijät-Hämeen kuntien väliset erot väestöllisessä huoltosuhteessa olivat huomattavat ja tarkasteluajanjakson aikana erot kasvoivat entisestään.
  • Ajanjakson alussa Lahdessa, Heinolassa ja Hollolassa väestöllinen huoltosuhde oli koko maan keskiarvoa alhaisempi, vuoteen 2016 mennessä kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa huoltosuhde ylitti koko maan keskiarvon.

 

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

 

 

 

 

 

Lapsihuoltosuhde

 

 

 

 

 

 

Vanhushuoltosuhde

 

 

 

PÄIJÄT-HÄMEEN SEURANNAN KUNTARYHMITTELY

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Lapsihuoltosuhde

Vanhushuoltosuhde

KUNTALIITOSKUNNAT

 

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

 

 

 

 

Lapsihuoltosuhde

 

 

Vanhushuoltosuhde

 

päivitetty 4.7.2018

KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET 17-24 –VUOTIAAT

Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 – 24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka kyseisenä vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lähde: Sotkanet.fi https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/3219 Viittauspäivä 14.6.2018

 

VÄHINTÄÄN TOISEN ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEET

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot.

Lähde: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/Kuntien_avainluvut__2017/kuntien_avainluvut_2017_aikasarja.px/?rxid=444223df-f91c-4479-891f-5dcd50b983d2 (viittauspäivä 11.6.2018)

 

KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEET

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet.

Lähde: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/Kuntien_avainluvut__2017/kuntien_avainluvut_2017_aikasarja.px/?rxid=444223df-f91c-4479-891f-5dcd50b983d2 (viittauspäivä 11.6.2018)

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

päivitetty 4.7.2018

KIELI

Tilastokeskuksen tieto kielestä perustuu väestötietojärjestelmään. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Lähde (viittauspvm 6.6.2018): http://tilastokeskus.fi/meta/kas/index.html?K

 

KANSALLISUUS

Kansalaisuudella tarkoitetaan Tilastokeskuksen mukaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut.

Lähde (viittauspvm 6.6.2018): http://tilastokeskus.fi/meta/kas/kansalaisuus.html#tab1

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

 

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

 

 

MUUTTOLIIKE

PÄIJÄT-HÄME

TULOT

Valtionveronalaisilla tuloilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen mukaan vuoden aikana vähintään 2 euroa ansio- tai pääomatuloja saaneiden luonnollisten henkilöiden tuloja. Mediaanitulo tarkoittaa tulonsaajajoukon keskimmäisen tulonsaajan tuloa.

Lähde: https://www.stat.fi/meta/kas/index.html (Viittauspäivä 13.6.2018)

SUOMI JA PÄIJÄT-HÄME

PÄIJÄT-HÄME SUOMESSA

PÄIJÄT-HÄME JA NAAPURIMAAKUNNAT

PÄIJÄT-HÄME JA SEN KUNNAT

PÄIJÄT-HÄME

LAHTI

HEINOLA

 

LAHDEN SEUTU (kuntajako vuoteen 2015)

 

LAHDEN SEUTU (kuntajako vuodesta 2016)

MUU PÄIJÄT-HÄME (kuntajako vuoteen 2015)

 

MUU PÄIJÄT-HÄME (kuntajako vuodesta 2016)

 

LUKIJALLE

Päijät-Hämeen liitto tilasi syksyllä 2017 maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Ari Luotoselta tutkimuksen Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin tilallisista ja ajallisista muutoksista 2000-luvulla. Tutkimus oli osa Luotosen pro gradu -työtä Helsingin yliopistossa. Tutkimusraportin ja -tulosten tekijänoikeudet kuuluvat Ari Luotoselle. Päijät-Hämeen liitolla on oikeus julkaista tutkimuksen tulokset ja käyttää niitä omassa toiminnassaan lähde mainiten.

Käsillä oleva sivusto alasivuineen on Päijät-Hämeen liitossa teknisesti koottu osaraportti tänä vuonna valmistuneesta Luotosen tutkimuksesta. Tästä versiosta on jätettu pois luku 3, jonka kartat kuuluvat tietosuojan piiriin.

Lahdessa 22.5.2019

Jukka Mikkonen, tutkimuspäällikkö

jukka.mikkonen.at.paijat-hame.fi

 

SEGREGAATIOTUTKIMUS

Ari Luotonen

 

Hyvin- ja pahoinvoinnin spatio-temporaalisen kehitysprosessin tarkastelu Päijät-Hämeen maakunnan alueella, mukaan lukien Iitin kunnassa aikavälillä 2000- 2016.

 

 

1. JOHDANTO

         1. Johdanto

Tämän hyvin- ja pahoinvoinnin spatiotemporaalista kehitysprosessia Päijät- Hämeen maakunnassa 2000- luvun alusta vuoteen 2016 saakka kartoittavan tutkimuksen teen toimeksiantotutkimuksen muodossa Päijät- Hämeen liitolle. Kokonaisuudessaan toimeksiantotutkimus tulee olemaan osa Pro Gradu- tutkimustani, missä keskityn tutkimaan tilasto- ja kartta-analyysien kautta, onko maakunnassa havaittavissa hyvin- ja pahoinvoinnin spatiaalista keskittymistä, eli viitteitä eriytymiskehityksestä. Apuna tämän selvittämisessä toimii myös kotimaisen sekä ulkomaisen alan tutkimuskirjallisuuden hyväksikäyttäminen. Koko Pro Gradu- tutkimuksen tarkoituksena olisi päästä kokonaiskuvaan siitä, onko Päijät-Hämeen maakunnan alueella, mukaan luettuna Iitin kunta, havaittavissa eriytymiskehitystä, ja siten suhteuttaa tämä kokonaiskuva maakunnan tasolla valtakunnalliseen merkittävyyteen. Iitin kunta on tarkasteluissa mukana, koska sen on tulevaisuudessa tarkoitus liittyä Päijät-Hämeen maakuntaan. Valittuja muuttujia analysoin aikaväliltä 2000- 2016 viivadiagrammein, joista muuttujan tarkempi kehitys kunnittain on nähtävissä. Koska tilastoaineisto on esitetty kuntatason tarkkuudella, toteutuu myös asukkaiden tietosuoja paremmin, kuin jos tiedon esitystarkkuus olisi tarkempaa. Lisäksi analysoin muuttujia myös kuntaryhmittäin Lahden seudun ja Muun Päijät-Hämeen kuntaryhmien alueelta vuosien 2000 ja 2016 ajalta, joiden muuttuja-aineisto perustuu uuden kuntajaotuksen mukaisesti vuoden 2016 kuntajakoon. Vuoden 2016 kuntajaotuksessa Hämeenkosken kunta on liitetty Hollolaan ja Nastolan kunta Lahteen. Paikkatieto- ohjelmassa Hollolan ja Hämeenkosken sekä Lahden ja Nastolan kuntien muuttujasarakkeet ovat yhdistetty, jotta ne vastaavat vuoden 2016 uutta kuntajaotusta. Lahden seudun kuntaryhmään tarkastelussa kuuluvat Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan kunnat sekä muun Päijät- Hämeen alueen kuntaryhmään kuuluvat Hartolan, Sysmän, Padasjoen, Kärkölän ja Iitin kunnat. Muuttujien analysointi vuoden 2016 kuntajaon mukaan on perusteltu tilastoaineiston analysoinnin helpottamiseksi. Kuntatason karttaesityksissä Hollolan, Lahden ja Orimattilan kunnat esitetään kartalla uusimpien kuntaliitosten myötä syntyneiden rajojen mukaisesti, vaikka kartan tuottamiseen käytetty aineisto on kerätty aina kartan esitysvuoden mukaisten todellisten kuntarajojen perusteella. Eli Hollolassa ja Lahdessa aineisto kuntatason karttoihin on kerätty vuosien 2000, 2005 ja 2010 aikana Hollolan ja Lahden vuotta 2016 ennen voimassa olleiden viimeisimpien kuntarajojen sisäpuolelta ja Orimattilassa vuosina 2000, 2005 ja 2010 vuotta 2011 ennen voimassa olleiden viimeisimpien kuntarajojen sisäpuolelta, vaikka kyseisinä vuosina edellä mainituissa kunnissa kuntarajat esitetään karttateknisistä syistä uusimpien kuntaliitosten rajojen mukaisesti. Kuntaryhmittäisesti tehdyn tarkastelun kautta nähdään, minkälainen temporaalinen muutos on havaittavissa muuttujista seututasolla. Muuttuja-aineistosta eri muuttujille on laskettu Lahden seudun sekä muun Päijät-Hämeen kuntien asukasmäärällä painotettu osuuden keskiarvo kuntaryhmälle, koska muuttuja-aineisto on lähtökohtaisesti lähes kokonaan kunnittain prosentuaalisesti ilmoitettu, minkä vuoksi suoraa keskiarvoa ei arvoista voinut laskea.

Melko matalan alueellisen tarkkuuden kääntöpuolena kuntatasoisissa tarkasteluissa toisaalta on se, että paikkatietoanalyysien kautta saadaan vain karkean tason tietoa muuttujien spatiotemporaalisesta kehityksestä. Toisaalta kuntatasoisissa tarkasteluissa tietosuoja toteutuu hyvin. Tarkemmissa 250m X 250m- ruutukarttatarkasteluissa tietosuoja toteutuu myös melko kohtuullisesti, koska kartalle ei ilmesty alueita, joiden asukasmäärä yksittäisessä 250m X 250m- ruudussa on alle 10. Tämän tason spatiaalisella tarkkuudella muuttujien spatiotemporaalisesta dynamiikasta saadaan jo huomattavasti tarkemman tason tietoa.

Karttaesitykset muuttujien kehitysprosessista esitän koropleetti-teemakarttoina viiden vuoden välein vuosien 2000, 2005, 2010 ja 2016 ajalta, paitsi viimeisen vuosivälin kuuden vuoden välisenä pyrkiessäni tarkastelemaan myös uusinta tietoa, mitä tilastoaineistoista oli saatavilla. Teemakartoissa muuttuja-aineisto, mistä kartat ovat rakennettu, on luokiteltu vuoden 2000 arvojen mukaan, niin että vuoden 2000 luokitus on kopioitu vuosien 2005, 2010 ja 2016 karttoihin. Näin kartoissa havaitut muutokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Karttoihin on lisätty, joko alaspäin tai ylöspäin osoittavat nuolet sen mukaan ovat muuttujan arvot kyseisen kunnan alueella laskeneet alle vuoden 2000 alimman luokan alemman luokkarajan alle, tai nousseet vuoden 2000 ylimmän luokan ylemmän luokkarajan yläpuolelle. Kyseisen temporaalisen jaottelun ansiosta aineistosta on helpommin havaittavissa kehitysprosessin suuremmat muutokset ja trendit 16 vuoden aikaväliltä. Muuttujista tuotetuista viivadiagrammeista pystyy hahmottamaan tarkemmin joka vuodelta vuosien 2000-2016 väliltä muuttujan kehitystä, sekä pidemmän aikavälin trendejä.

Toimeksiantotyön loppuosassa esitän tiivistetyn loppuyhteenvedon valittujen muuttujien välisestä yhteiskehityksestä Päijät-Hämeen maakunnan alueella, missä todetaan hyvin- ja pahoinvoinnin spatiotemporaalinen kasautuminen karkeasti kuntatasolla, kuntaryhmätasolla Lahden seudun ja muun Päijät- Hämeen kuntaryhmän alueella, sekä 3 case- kunnan, Hollolan, Lahden ja Sysmän alueella 250m X 250m- ruutuaineistoa käyttäen kunnan keskus- ja maaseudun välisenä tarkasteluna. Teemakarttojen tekoon käytän ArcGis-, ja MapInfo- ohjelmia. Työhön minulle on Päijät- Hämeen maakunnan liitolta myönnetty 2000 euron suuruinen apuraha. Apuraha on tarkoitus maksaa valmistunutta tutkimusraporttia vastaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

1.1 Hyvin- ja pahoinvointimuuttujien valinnan perusteista

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kvantitatiivisin menetelmin, paikkatietoanalyysien avulla tuotettujen teemakarttojen, taulukkojen sekä diagrammien muodossa valittujen hyvin- ja pahoinvointimuuttujien kautta hyvin- ja pahoinvoinnin spatiotemporaalista kehitysprosessia 2000-luvun alusta vuoteen 2016 saakka. Maantieteellisesti sekä yhteiskunnallisesti on olennaista tutkia muuttujia nimenomaan pahoinvoinnin näkökulmasta, koska pahoinvoinnin alueellinen kasautuminen on yleensä suurempi ongelma, kuin hyvinvoinnin vastaava. Alueelliseen pahoinvoinnin kasautumiseen voidaan pahoinvoinnin alueelliseen kasautumiseen perustuvan tiedon avulla puuttua aluesuunnittelun ja kaavoituksen keinoin. Keskeistä on huomata, että muuttujakohtaisesti yksittäinen muuttuja voi edustaa alueellista pahoin- tai hyvinvointia, riippuen muuttujan saamasta arvosta. Ulkomaan kansalaisten osuus- muuttuja on otettu mukaan hyvin- ja pahoinvointitarkasteluihin sen vuoksi, että ulkomaalaisten määrä Päijät-Hämeen maakunnassa on koko tarkasteluajan, vuosien 2000-2016 välillä kasvanut, (Tilastokeskus, 2019). Vaikka karkeasta kuntatason aineistosta ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä etnisten ryhmien eriytymiskehityksestä, muuttuja on relevantti, koska ulkomaalaisilla tiedetään tutkimusten perusteella olevan kantasuomalaisia korkeampi työttömyysaste oman ryhmänsä sisällä, (Tilastokeskus, 2019), mikä on tärkeää tietää, kun tutkitaan kuntia, joissa on korkea työttömien osuus työvoimasta sekä suhteellisen suuri ulkomaalaisen väestön osuus. Tällöin pahoinvointi saattaa välittyä epäsuorasti ulkomaalaisten työttömyyden kautta ja näkyä kunnan työttömyysasteessa. Tutkimukseen valitut asukkaisen sosioekonomista tilaa kuvaavat muuttujat, kuten kuntatason tarkasteluissa olevat korkea- asteen koulutuksen saaneet 15- vuotta täyttäneistä henkilöistä, työttömien osuus, % työvoimasta, koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17- 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, työkyvyttömyyseläkettä saavat 25- 64- vuotiaat henkilöt, % vastaavanikäisestä väestöstä, toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista sekä kunnan yleinen pienituloisuusaste, % ovat valikoimaltaan olennaisia kuvaamaan asukkaiden sosioekonomisen hyvin- tai pahoinvoinnin tilaa. Lisäksi tarkemmalla tasolla kunnan sisällä alueellisen hyvin- ja pahoinvoinnin kasautumista tarkastellaan tarkemmin 3 case- kunnan, Hollolan, Lahden ja Sysmän tapauksessa 250m X 250m- ruutuaineiston tasolla, jonne asukkaiden sosioekonomisen hyvin- ja pahoinvoinnin kuvaajiksi on valittu 1) pienituloisten asukkaiden määrä, 2) pelkästään perusasteen tutkinnon varassa elävien määrä, 3) työttömien määrä, 4) korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä, 5) hyvätuloisten asukkaiden määrä ja 6) talouksien mediaanitulot vuodessa. Tutkimuksen taloudellisiksi muuttujiksi on valittu sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa per asukas sekä vuosikate, % poistoista. Sosiaali- ja terveystoiminnan asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset- muuttuja on relevantti muuttuja hyvin- ja pahoinvoinnin spatiotemporaalisissa kehitystarkasteluissa, koska kyseisen muuttujan kehityksestä nähdään, missä kunnassa sosiaali- ja terveystoiminnan taloudellinen kustannustaakka on asukkailleen suhteellisen pieni tai iso verrattuna muihin tarkasteltuihin kuntiin. Kunnan poistoista lasketun prosentuaalisen vuosikatteen olen hyvin- ja pahoinvointitarkasteluihin ottanut sen vuoksi, että se kuvaa kunnan taloudellisen hyvinvoinnin tilaa, ja on olennainen kunnan julkisen talouden tilan kannalta. Vuosikate vaikuttaa epäsuorasti kuntalaisten hyvinvointiin esimerkiksi sitä kautta, kuinka paljon kunta pystyy vuosittain investoimaan rahaa erilaisiin hankkeisiin, jotka edistävät hyvinvointia.

2. TULOKSET

             2. Tulokset

2.1. Päijät-Hämeen maakunnan hyvin- ja pahoinvoinnin spatio-temporaaliset kehitysprosessit

2.1.1 KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEET, % 15- VUOTTA TÄYTTÄNEISTÄ PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2.1.1 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, % 15- vuotta täyttäneistä Päijät-Hämeessä

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on koko tarkastelukaudella, vuosina 2000-2016, kasvanut koko maakunnan tasolla, vaikka kuntakohtaisesti pieniä laskujakin korkeasti koulutettujen osuudessa myös on ollut. Hollolassa on jokaisena tarkasteluvuotena ollut kaikista suurin korkeakoulutettujen osuus. Toisiksi suurin osuus jokaisena vuotena on ollut Lahdella. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat vuonna 2000 keskittyneet Lahden ja Hollolan kuntiin ja toisiksi voimakkaimmin Asikkalan sekä Heinolan kuntiin, kun taas Padasjoen, Sysmän sekä Hartolan kunnissa korkeakoulutettujen osuudet ovat matalimpia, (Kartta 1.).

Kartta 1. Korkea- asteen koulutuksen saaneet, % 15- vuotta täyttäneistä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2000

Kartta 2. Korkea- asteen koulutuksen saaneet, % 15- vuotta täyttäneistä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2005

Kartta 3. Korkea- asteen koulutuksen saaneet, % 15- vuotta täyttäneistä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2010

Kartta 4. Korkea- asteen koulutuksen saaneet, % 15- vuotta täyttäneistä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2016

 

Diagrammi 1. Korkea-asteen koulutuksen saaneet henkilöt, % 15- vuotta täyttäneistä vuosina 2000- 2016 Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan luettuna Iitin kunta

Kartoista 1,2,3, ja 4 sekä Diagrammista 1. huomataan, että korkeasti koulutetut ovat tarkasteluvuosina eniten keskittyneet Hollolan, Lahden sekä Asikkalan kuntiin, sekä seuraavaksi eniten Heinolan ja Iitin kuntiin. Orimattilan, Kärkölän, Padasjoen, Sysmän ja Hartolan kunnissa korkeakoulutettujen osuudet ovat muita kuntia selvästi matalampia. Diagrammista 2. nähdään, että vuodesta 2000 vuoteen 2016 Lahden seudun kuntaryhmässä, joka käsittää Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan kunnat, kuntien asukasmäärällä painotettu korkeasti koulutettujen osuuden keskiarvo on hieman kasvanut. Hieman vähemmän, (Diagrammi 3.) korkeasti koulutettujen osuus on kasvanut 2000 ja 2016 vuoden välillä muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella, mikä käsittää Iitin, Kärkölän, Padasjoen, Sysmän sekä Hartolan kunnat.

Diagrammi 2. Korkea- asteen koulutuksen saaneet henkilöt, % 15- vuotta täyttäneistä Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosina 2000 ja 2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

Diagrammi 3. Korkea- asteen koulutuksen saaneet henkilöt, % 15- vuotta täyttäneistä muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella vuosina 2000 ja 2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvon

2.1.2 KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET 17-24 -VUOTIAAT, % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2.1.2   Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17- 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeessä

Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17- 24- vuotiaiden osuus on koko maakunnan tasolla vuosina 2000-2016 pääasiassa laskenut, mutta tämän muuttujan kohdalla on huomattavasti enemmän vaihtelua, (Diagrammi 4.) kunnittaisten osuuksien vaihtelussa, verrattaessa sitä esimerkiksi korkeasti koulutettujen osuuden kehitykseen koko maakunnan tasolla. 2000- luvun alussa suhteellisesti eniten koulutuksen ulkopuolella olevia henkilöitä oli Hollolan kunnassa, jossa osuus tarkastelukauden alussa oli noin 17 %, mutta mikä tarkastelukauden aikana tippui kolmanneksi matalimmalle sijalle aivan tarkastelukauden lopulla, vuosina 2015 ja 2016, jolloin osuus oli enää noin 7,7- 8,1 %, (Diagrammi 4.).

Diagrammi 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vuosina 2000-2016 Päijät-Hämeessä, mukaan luettuna Iitin kunta

Diagrammista 4 huomaa, että koulutuksen ulkopuolisten osuus on vaihdellut eniten tarkastelujakson 2000- 2016 aikana Hartolan kunnassa, missä osuuden huippuarvo on ollut vuoden 2003 lopussa 20,8 % ja osuuden matalin arvo vuonna 2013 7,4 %. Kokonaiskuvassa Kärkölän kunnassa on koko tarkastelukautena ollut kauiten suurin koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24- vuotiaiden henkilöiden osuus, joka vuotta 2016 kohden on huomattavasti laskenut. Keskimäärin parhain tilanne koko tarkastelukautena koulutuksen ulkopuolisten osuudessa on ollut Padasjoen sekä Iitin kunnilla, jossa osuus on pisimpään pysynyt matalimpana.

Kartta 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2000

Kartta 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2005

Kartoista 5 ja 6 näkee, että vuosina 2000 ja 2005 koko maakunnan tasolla koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuus on ollut huomattavasti suurempi, kuin vuosina 2010 ja 2016, (Kartat 7 ja 8).

Kartta 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2010

Kartta 8. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2016

Vuodesta 2000 vuoteen 2005 koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden suhteellisesti suurempi osuus on vaihtunut Hollolan ja Lahden kunnista Hartolan ja Kärkölän kuntiin, niiden kasvattaessa osuuttaan. Vuonna 2010, (Kartta 7.) suurimmat osuudet löytyvät Kärkölästä ja Asikkalasta, kun taas vuonna 2016 ne löytyvät Hartolasta ja Iitistä, (Kartta 8.). Parhain tilanne koulutuksen ulkopuolisten osuuksissa tarkastelujakson lopussa, vuosina 2015-2016, on Padasjoen, Asikkalan ja Hollolan kunnissa, (Diagrammi 4.). Diagrammissa 5 näkyy Lahden seudun kuntaryhmän koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuudet vuosina 2000 ja 2016. Asukasluvulla painotettu keskimääräinen osuus on hieman Lahden seudulla laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2016. Samalla tavoin Diagrammissa 6 on esitetty muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueen koulutuksen ulkopuolisten osuudet samoilta vuosilta, mistä nähdään osuuden laskeneen vähemmän kuin Lahden seudulla.

Diagrammi 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä  Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosina 2000 ja 2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

Diagrammi 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä  muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella vuosina 2000 ja 2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

2.1.3 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT 25-64 -VUOTIAIDEN OSUUDET, % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2.1.3   Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25- 64- vuotiaiden osuudet, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeessä

Työkyvyttömyyseläkettä saavien 25- 64- vuotiaiden osuus on koko maakunnan tasolla tarkastelukaudella, vuosina 2000-2016 pysynyt melko tasaisena, tosin tarkastelujakson loppupuolella osuus on hieman laskenut, (Diagrammi 7.). Suhteellisesti eniten koko tarkastelukaudella työkyvyttömyyseläkettä saavia henkilöitä on Padasjoen, Sysmän ja Hartolan kunnissa, (Diagrammi 7.).

Diagrammi 7. Työkyvyttömyyseläkettä saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeessä vuosina 2000-2016, mukaan luettuna Iitin kunta.

Vuodesta 2002 Heinolan kunta eriytyy selvästi muista kunnista neljänneksi korkeimmalle sijalle työkyvyttömyyseläkettä saavien osuuksissa. Hollolan kunta erottuu taas muista kunnista koko tarkastelujaksolla, missä työkyvyttömyyseläkettä saavien henkilöiden osuus on kaikista matalin. Vuoden 2016 lopussa Sysmän kunnassa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on suurin, Padasjoella toisiksi suurin, Heinolassa kolmanneksi suurin ja Hartolassa neljänneksi suurin. Lahden, Kärkölän sekä Orimattilan kuntien osuudet ovat suurimman osan tarkastelujaksoa suhteellisen matalalla tasolla verrattuna muihin kuntiin. Myös kartoista 9 ja 10 huomaa, että suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden saajia on vuosina 2000 ja 2005 Padasjoen, Sysmän ja Hartolan kunnissa, sekä vuonna 2010, (Kartta 11.) suhteellisesti eniten samojen kuntien lisäksi myös Heinolassa, muuhun maakuntaan verrattuna.

Kartta 9. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2000.

Kartta 10. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2005

Kartta 11. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2010

Vuonna 2016, (Kartta 12.) tilanne on pysynyt samankaltaisena kuntien suhteen, joissa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat suurimmat, koska suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden saajia on taas Padasjoen, Sysmän, Hartolan ja Heinolan kunnissa, minkä pystyy tarkastamaan myös diagrammista 7.

Kartta 12. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2016

Diagrammista 8 huomaa, että Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosien 2000 ja 2016 välillä työkyvyttömyyseläkettä saavien kuntien asukasluvulla painotettu keskimääräinen osuus on laskenut hiukan vähemmän kuin muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella samoina vuosina, (Diagrammi 9.).

Diagrammi 8. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

Diagrammi 9. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

2.1.4 TYÖTTÖMÄT, % TYÖVOIMASTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2.1.4  Työttömät, % työvoimasta Päijät-Hämeessä

Työttömien osuus työvoimasta tarkastelujaksolla koko maakunnan tasolla on melko paljon vaihdellut, (Diagrammi 10.). Suurella tasolla kaikkien kuntien työttömyyden osuuden kehityksessä näkyy sama temporaalinen trendi, kuin koko maakunnan tasolla. Koko maakunnassa työttömien osuus on selkeämmin laskenut vuoden 2000 lopun 15,1 %: sta vuoden 2008 lopun 9,6 %:iin, kasvanut vuoden 2009 alusta vuoden 2009 lopun 12,9 %: iin, jonka jälkeen vuoden 2010 alusta osuus on laskenut vuoden 2011 loppuun asti 11,8 %: iin, minkä jälkeen on seurannut vielä vuoden 2012 alusta kasvu vuoden 2015 loppuun saakka 16, 2 %: iin ja uudelleen osuuden lasku vuoden 2016 alusta saman vuoden loppuun 15,4 %: iin. Diagrammista 10 huomataan Lahden ja Heinolan kunnissa olevan koko tarkastelukaudella pisimpään korkeimmat työttömien osuudet työvoimasta. Parhain tilanne tarkastelukaudella keskimäärin on ollut Hollolan kunnassa, jossa on kaikista pisimpään ollut matalin työttömyysaste. Myös Orimattilassa ja Asikkalassa työttömyysasteet ovat olleet muihin maakunnan kuntiin verrattuna suhteellisen matalia, lukuun ottamatta Asikkalan vuoden 2004 lopun sekä vuoden 2006 lopun välisen ajan suhteellisen korkeita osuuksia. Kartasta 13 näkee, että Lahdessa, Heinolassa, Iitissä sekä Hartolassa on vuonna 2000 ollut korkeimmat työttömyysasteet.

Kartta 13. Työttömien osuus, % työvoimasta Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2000

Vuonna 2005, (Kartta 14.) suhteellisesti eniten työttömiä on Lahden ja Heinolan kunnissa ja vähiten puolestaan Hollolassa, Kärkölässä sekä Orimattilassa, (Kartta 14. ja Diagrammi 10.).

Kartta 14. Työttömien osuus, % työvoimasta Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2005

Diagrammi 10. Työttömien osuus, % työvoimasta Päijät-Hämeessä vuosina 2000-2016, mukaan luettuna Iitin kunta.

Lahti ja Heinola erottuvat myös vuosien 2010 ja 2016 kartoissa, (Kartat 15. ja 16.) kuntina, joissa työttömien osuudet työvoimasta ovat korkeimpia muhin maakunnan kuntiin verrattuna, mukaan lukien Iitin kunta. Kartoista hahmottuvat myös työttömyysasteen nousu vuodesta 2010 vuoteen 2016, (Kartat 15. ja 16.). Diagrammissa 11 nähdään muutos Lahden seudun kuntaryhmän keskimääräisessä asukasluvulla painotetussa työttömyysasteessa vuosien 2000 ja 2016 välillä sekä diagrammissa 12 sama muutos muun Päijät-Hämeen alueen kuntaryhmässä samalta aikaväliltä. Muun Päijät-Hämeen alueella työttömyysaste on laskenut hieman enemmän kuin Lahden seudulla.

Kartta 15. Työttömien osuus, % työvoimasta Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2010

 

Kartta 16. Työmien osuus, % työvoimasta Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2016

Diagrammi 11. Työttömien osuus, % työvoimasta Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

Diagrammi 12. Työttömien osuus, % työvoimasta Muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

2.1.5 KUNTIEN YLEINEN PIENITULOISUUSASTE PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2.1.5   Kuntien yleinen pienituloisuusaste Päijät-Hämeessä

Kuntien yleinen pienituloisuusaste on tarkastelukauden aikana koko maakunnan tasolla kasvanut keskimäärin hieman vuoden 2009 loppuun saakka, minkä jälkeen pienituloisuusaste on keskimäärin laskenut hitaasti vuoden 2016 loppuun asti. Korkeimmat pienituloisuusasteet koko tarkastelujaksolla ovat olleet Hartolan sekä Sysmän kunnissa. Kolmanneksi korkein se on ollut Padasjoen kunnassa. Hollolassa, Kärkölässä ja Orimattilassa on tarkastelujaksolla ollut keskimäärin matalimmat pienituloisuusasteet verrattuna muihin maakunnan kuntiin, sekä Iitin kuntaan verrattuna. Vuonna 2000 suhteellisesti eniten pienituloisia henkilöitä oli kartan 17 mukaan Sysmässä ja Hartolassa ja vähiten Hollolassa, Kärkölässä sekä Orimattilassa.

Kartta 17. Kuntien yleinen pienituloisuusaste, % Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2000

Kartan 18 ja diagrammin 13 mukaan vuonna 2005 suhteellisesti eniten pienituloisia oli Hartolassa ja Sysmässä ja Padasjoella. Vuoden 2005 kartalta, (Kartta 18.) huomaa vuoteen 2000 verrattuna, (Kartta 17.) kuinka usean kunnan kohdalla yleinen pienituloisuusaste on kasvanut.

Kartta 18. Kuntien yleinen pienituloisuusaste, % Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2005

Diagrammi 13. Kuntien yleinen pienituloisuusaste, % Päijät-Hämeessä vuosina 2000-2016, mukaan luettuna Iitin kunta.

Kartalta 19 näkyy, että vuonna 2010 Heinolassa pienituloisten osuus on kasvanut vuoteen 2005 verrattuna, mutta Kärkölässä ja Asikkalassa puolestaan laskenut.

Kartta 19. Kuntien yleinen pienituloisuusaste, % Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2010

Kartassa 20 näkyy vuonna 2016 suurimman osan maakunnan kuntien, mukaan luettuna Iitin kunnan alueella tapahtunut yleisen pienituloisuusasteen lasku vuosiin 2000, 2005 ja 2010 verrattuna. Diagrammista 14 nähdään, että Lahden seudun kuntaryhmän alueella keskimääräinen asukasmäärällä painotettu kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2016 hiukan enemmän, kuin samalla ajanjaksolla muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella, (Diagrammi 15.).

Kartta 20. Kuntien yleinen pienituloisuusaste, % Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2016

Diagrammi 14. Kuntien yleinen pienituloisuusaste, % Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

Diagrammi 15. Kuntien yleinen pienituloisuusaste, % Muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

2.1.6 TOIMEENTULOTUKEA SAANEET HENKILÖT VUODEN AIKANA, % ASUKKAISTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2.1.6 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Päijät-Hämeessä

Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus kunnan asukkaista vuoden aikana on koko maakunnan tasolla keskimäärin laskenut vuoden 2008 loppuun mennessä, minkä jälkeen osuus on vain vähän kasvanut vuoden 2016 loppuun asti, (Diagrammi 16.). Lahdessa on lähes koko tarkastelujakson aikana ollut suurin toimeentulotuen saajien osuus. Toisiksi eniten toimeentulotuen saajia lähes koko tarkastelujakson aikana on ollut suhteellisesti Heinolan kunnassa, lukuun ottamatta aikaväliä 2000- 2004. Osan vuodesta 2000 Hartolan kunnassa on toisiksi eniten toimeentulotuen saajia suhteellisesti, mutta Kärkölän kunta nousee suhteellisesti suurimmaksi toimeentulotuen saajien kunnaksi vuonna 2001, pudoten toisiksi suurimmaksi toimeentulotuen saajien osuuden kunnaksi vuosien 2003 ja 2004 ajaksi, ollen enää vuoden 2016 lopussa kunta, jossa toimeentulotuen saajien osuus on neljänneksi suurin. Diagrammista 16 nähdään myös, että Orimattilan kunnassa on monena vuotena kolmanneksi suurin toimeentulotuen saajien osuus, mikä näkyy vuoden 2008 alusta lähtien. Asikkalassa ja Padasjoella on keskimäärin alimmat toimeentulotuen saajien osuudet koko tarkastelujakson aikana muihin kuntiin verrattuna. Kartoista 20 a) ja 21 nähdään, että vuoden 2000 ja 2005 välillä toimeentulotuen saajien osuus on monessa kunnassa vähentynyt.

Diagrammi 16. Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet henkilöt, % asukkaista Päijät-Hämeessä vuosina 2000-2016, mukaan luettuna Iitin kunta.

Kartta 20 a). Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2000

Kartta 21. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2005

Kartoista 22 ja 23 vuosien 2010 ja 2016 välillä, erottuu erityisesti Padasjoen kunta matalimpana toimeentulotuen saajien osuuden kuntana, sekä Lahden suuri toimeentulotuen saajien osuus, joka vuodesta 2010 vuoteen 2016 on kasvanut. Diagrammissa 17 nähdään, että toimeentulotuen saajien osuus Lahden seudun kuntaryhmässä on laskenut hieman enemmän, kuin muun Päijät-Hämeen alueen kuntaryhmässä, (Diagrammi 18.) vuosien 2000-2016 välillä.

Kartta 22. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2010

Kartta 23. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2016

Diagrammi 17. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

Diagrammi 18. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

2.1.7 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMINNAN NETTOKÄYTTÖKUSTANNUKSET, EUROA PER ASUKAS, PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2.1.7  Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa per asukas, Päijät-Hämeessä

Sosiaali- ja terveystoiminnan asukaskohtaiset euromääräiset nettokäyttökustannukset ovat kaikissa Päijät- Hämeen kunnissa, Iitin kunta mukaan lukien, keskimäärin kasvaneet koko tarkastelujaksolla, vuosina 2000- 2016. Isoimmat muutokset nettokäyttökustannusten kasvaneessa trendissä ajanjakson aikana näkyvät yksittäisinä lyhytaikaisina kasvun selkeinä hidastumina vuoden 2008 lopusta vuoden 2010 loppuun asti ja joidenkin kuntien asukaskohtaisten kustannuksien laskuina, sekä laskuina vuoden 2015 alusta vuoden 2015 loppuun enemmän tai vähemmän voimakkaasti riippuen kunnasta, (Diagrammi 19.). Samassa diagrammissa suurimman osan kuntien kohdalla näkee trendinomaisen nettokäyttökustannusten kasvun vuoden 2016 alusta sen loppuun. Kuntatasolla tarkasteltaessa asukaskohtaisten sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannusten suuruutta, keskimäärin isoimmat kustannukset löytyvät Hartolan kunnasta. Lahden ja Orimattilan kuntien asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat 2000- luvun alkupuolella myös suhteellisen suuria muihin tarkasteltuihin kuntiin nähden, mutta ovat vuoden 2016 loppuun tultaessa pienimpien joukossa. Myös Sysmän kunnan asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat koko tarkastelujaksolla 2000- 2016 suurimpien joukossa, asukaskohtaisten kustannusten ollessa vuoden 2016 lopussa kolmanneksi suurimmat. Padasjoen kunnan asukaskohtaiset kustannukset ovat vuoden 2007 alusta vuoden 2015 alkuun asti keskimäärin toisiksi suurimmat, ja vuoden 2015 puolivälistä vuoden 2016 loppuun saakka suurimmat. Kuntatasolla keskimäärin matalimmat asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat vuoden 2000 lopusta vuoden 2008 loppupuolelle asti Hollolan ja Iitin kunnassa, Hollolan kunnan pysyessä vielä vuodesta 2008 vuoden 2016 loppuun asti matalimpien asukaskohtaisten nettokäyttökustannusten kuntana. Vuoden 2000 lopusta vuoden 2004 loppupuolelle saakka myös Asikkalan kunnassa on huomattavan matalat asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset muihin tarkasteltuihin kuntiin verrattuna. Lisäksi vuoden 2011 puolivälistä lähtien Lahden ja Orimattilan kuntien asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat suhteellisen matalia, muihin tarkasteltuihin kuntiin nähden, koska niitä matalammat asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset löytyvät ainoastaan Hollolan kunnasta.

Diagrammi 19. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa per asukas vuosina 2000-2016 Päijät-Hämeessä, mukaan luettuna Iitin kunta.

Kartassa 24 Hartola, Lahti ja Orimattila näkyvät vuonna 2000 suurimpina asukaskohtaisten sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannusten kuntina.

Kartta 24. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa per asukas Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2000

Kartoista 25., 26. ja 27. huomaa kaikkien maakunnan kuntien ja Iitin kunnan asukaskohtaisten nettokäyttökustannusten kasvaneen vuosina 2005, 2010 ja 2016, vuoden 2000 tasoon nähden.

Kartta 25. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa per asukas Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2005

Kartta 26. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa per asukas Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2010

Kartta 27. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa per asukas Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2016

Diagrammista 20, joka esittää Lahden seudun kuntaryhmän alueen asukasluvulla painotettua sosiaali- ja terveystoiminnan asukaskohtaisten nettokäyttökustannusten keskiarvoa vuosina 2000 ja 2016, nähdään, että asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet vähemmän Lahden seudun kuntaryhmän alueella, verrattuna muun Päijät- Hämeen kuntaryhmän alueen asukaskohtaisten nettokäyttökustannusten kasvuun vuosien 2000- 2016 välillä diagrammissa 21.

Diagrammi 20. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa per asukas Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

Diagrammi 21. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, euroa per asukas muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

2.1.8 VUOSIKATE, % POISTOISTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2.1.8  Vuosikate, % poistoista Päijät-Hämeessä

Kuntien poistoista lasketun suhteellisen vuosikatteen kehitys on keskimäärin maakunnan tasolla ollut heikosti kasvavaa, mutta kuntakohtaisesti vuosien välillä hyvin vaihtelevaa, (Diagrammi 22.). Koska vuosikatteen vaihtelu kunnittain vuosien 2000-2016 aikana on ollut suurta, ei selkeää kunnille yhteistä kehitystrendiä löydy. Diagrammista 22 esiin nousee erityisesti Hartolan ja Sysmän kunnat, joissa vuosikatteen kehityksessä on eniten vaihtelua. Vuodesta 2000 vuoden 2008 alkupuolelle Hartolan vuosikate on ollut alhaisimpien joukossa, mutta joka vuoden 2008 loppuun asti tultaessa on kasvanut suurimmaksi. Vuosien 2009 ja 2010 aikana Hartolan vuosikate on ollut keskimäärin toisiksi suurin Sysmän jälkeen. Vuoden 2012 lopussa Hartolan kunnan vuosikate on laskenut toisiksi pienimmäksi, Kärkölän kunnan vuosikatteen ollessa vuoden 2012 lopussa kaikista pienin. Vuoden 2014 lopussa Kärkölän kunnan vuosikate on kasvanut kaikista isoimmaksi, kun taas Hartolan vuosikate on kasvanut toisiksi isoimmaksi vuoden 2014 loppuun tultaessa. Sysmä on lisäksi pysynyt kauiten suurimman vuosikatteen kuntana, joka tosin vuoden 2010 huippulukemista on huomattavasti laskenut vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2015 lopussa Sysmän vuosikate on suurin ja Hartolan toisiksi suurin. Vuoden 2016 lopussa Sysmän vuosikate on laskenut kolmanneksi suurimmaksi, kun taas Hartolan vuosikate on uudelleen toisiksi suurin. Asikkalan vuosikate vuoden 2016 lopussa on suurin. Sysmän vuosikatteen kehityksessä näkee neljä isompaa piikkiä vuoden 2007 lopun ja vuoden 2015 lopun välillä, joiden välillä vuosikate on vaihdellut voimakkaasti. Vuoden 2000 kartasta, (Kartta 28) näkee, että suurimman vuosikatteen kunnat ovat Sysmä ja Padasjoki. Seuraavaksi suurin vuosikate on Heinolassa.

Diagrammi 22. Vuosikate, % poistoista vuosina 2000-2016 Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan luettuna Iitin kunta.

Kartta 28. Vuosikate, % poistoista vuonna Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2000

Vuonna 2005, (Kartta 29) Iitin, Hollolan ja Lahden vuosikatteiden nousu tulee kartoista esille, sekä Hartolan laskeminen luokittelun ulkopuolelle vuoden 2000 luokkarajoihin suhteutettuna. Sysmä, Asikkala ja Kärkölä taas ovat luokittelun ulkopuolella, koska niiden vuosikatteet ovat vuoteen 2005 mennessä kohonneet vuoden 2000 luokituksen yläpuolelle.

Kartta 29. Vuosikate, % poistoista vuonna Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2005

Vuonna 2010, (Kartta 30) monet kunnat ovat luokittelun ulkopuolella vuoden 2000 luokituksen yli kasvaneiden vuosikatteiden tason vuoksi, lukuun ottamatta Kärkölää, jonka vuosikate on kaikista pienin.

Kartta 30. Vuosikate, % poistoista vuonna Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2010

Vuonna 2016, (Kartta 31) Hartola, Asikkala, Hollola ja Orimattila ovat luokittelun ulkopuolella, vuosikatteiden tason kasvamisen yli vuoden 2000 luokitustason vuoksi. Kärkölä, Lahti ja Heinola ovat vuonna 2016 seuraavaksi suurin kuntakolmikko vuosikatteen suuruudella mitattuna. Diagrammissa 23 nähdään Lahden seudun kuntaryhmän alueen vuosikatteen kasvun olevan suurempi välillä 2000- 2016 verrattuna muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueen saman aikavälin vuosikatteen kasvuun, (Diagrammi 24.)

Kartta 31. Vuosikate, % poistoista vuonna Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2016

Diagrammi 23. Vuosikate, % poistoista Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

Diagrammi 24. Vuosikate, % poistoista muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

2.1.9 ULKOMAAN KANSALAISET, % VÄESTÖSTÄ PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

2.1.9  Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä Päijät-Hämeessä

Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on keskimäärin koko maakunnan tasolla kasvanut melko hitaasti ja tasaisesti koko tarkastelujaksolla vuosina 2000-2016, (Diagrammi 25.). Samasta diagrammista nähdään, että selkeästi suurimmat ulkomaan kansalaisten osuudet väestöstä on koko tarkastelujaksolla olleet Lahdessa. Nähdään myös, että Heinolan ja Kärkölän kunta ovat vuorotelleet tarkastelukaudella kuntina, joissa on toisiksi ja kolmanneksi suurin osuus ulkomaan kansalaisista väestöstä. Padasjoki puolestaan on pysynyt kuntana, jossa ulkomaalaisten osuus väestöstä on ollut pienin vuoden 2007 loppuun asti. Vuoden 2008 lopussa Iitin ja Padasjoen kunnassa on yhtä suuri osuus ulkomaan kansalaisia väestöstä. Vuoden 2009 lopussa Iitin kunnan ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä kasvaa toisiksi pienimmäksi, Padasjoen kunnassa ollen vuoden 2009 lopussa pienin ulkomaalaisten osuus väestöstä. Vuosien 2010, 2011 ja 2013 lopussa Iitin kunnassa on pienin ulkomaalaisten osuus väestöstä. Padasjoen kunnassa on uudestaan pienin ulkomaalaisten osuus väestöstä vuoden 2014 lopusta vuoteen 2016 loppuun asti. Iitin kunnassa on vuoden 2014 lopusta vuoden 2016 loppuun asti toisiksi pienin ulkomaalaisten osuus väestöstä. Ison nousun tarkastelujakson alusta vuoden 2000 lopusta vuoden 2016 loppuun saakka, on tehnyt Hartolan kunta, jossa jakson alussa oli toisiksi pienin ulkomaalaisten osuus, mutta jakson lopussa kolmanneksi suurin ulkomaalaisten osuus väestöstä. Kartoista 32, 33 ja 34 nähdään Lahden selkeästi muita kuntia suurempi ulkomaalaisten osuus väestöstä kaikkina vuosina.

Diagrammi 25. Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä vuosina 2000-2016 Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan luettuna Iitin kunta.

Kartta 32. Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2000

Kartta 33. Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2005

Kartta 34. Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2010

Kartta 35. Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa vuonna 2016

Vuoden 2016 kartassa, (Kartta 35.) näkyy Kärkölän, Lahden, Heinolan ja Hartolan kuntien siirtyvän luokittelun ulkopuolelle korkeiden ulkomaalaisten osuuksien vuoksi suhteessa vuoden 2000 luokitustasoon nähden. Vuonna 2000, (Kartta 32.) Lahden kunnan ohelle Kärkölän kunta erottuu muista kunnista suhteellisen korkean ulkomaalaisten osuuden vuoksi väestöstä. Vuonna 2010, (Kartta 34.) puolestaan esiin nousevat Lahden, Kärkölän ja Heinolan kunnat suhteellisen korkeiden ulkomaalaisten osuuksien väestöstä vuoksi. Vuoden 2016 kartassa, (Kartta 35.) huomataan lisäksi Lahden seudun kuntien, Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan korkeat ulkomaalaisten osuudet väestöstä. Diagrammista 27 nähdään, että muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella ulkomaalaisten osuuksien asukasluvulla painotettu keskiarvo väestöstä on kasvanut melkein yhtä paljon vuosien 2000 ja 2016 välillä, kuin Lahden seudun kuntaryhmän alueella tapahtuneeseen asukasluvulla painotetun keskiarvon kasvuun ulkomaalaisten osuudessa väestöstä samojen vuosien välillä, (Diagrammi 26.).

Diagrammi 26. Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä Lahden seudun kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

Diagrammi 27. Ulkomaan kansalaiset, % väestöstä muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella vuosina 2000-2016. Arvot kuntaryhmän alueelle vuosille 2000 ja 2016 on laskettu kuntaryhmän kuntien asukasmäärällä painotettuna korkea- asteen koulutuksen saaneiden 15- vuotta täyttäneiden osuuden keskiarvona.

4. YHTEENVETO

4. Yhteenveto

4.1 Missä hyvin- ja pahoinvointi kasautuvat kuntatasolla Päijät- Hämeen maakunnassa mukaan luettuna Iitin kunnassa, sekä Lahden seudun että muun Päijät- Hämeen kuntaryhmän alueella?

4.2 TAUSTAA

4.2 Taustaa

Yhteenvetoluvussa esitän aluksi hyvin- ja pahoinvoinnin spatiotemporaalisen kehitysprosessin kuntatasolla ja kuntaryhmien välisenä tapahtumana, kuvailemalla karkealla tasolla minne hyvin- ja pahoinvointi kasautuvat vuosien 2000- 2016 välisenä aikana. Kuntaryhmittäisissä tarkasteluissa totean kumman kuntaryhmän alueelle pahoinvointi valitun muuttujan suhteen vuonna 2016 on enemmän kasautunut. Yhteenvedon olen rakentanut niin, että kuvailen muuttujien spatio- temporaalista kehitystä kuntien välillä, verraten valittujen sosioekonomisten muuttujien kehitystä järjestyksessä toisiinsa. Yhteenvedossa esitän kaikkien valittujen muuttujien kohdalla muuttujien kehityskulut, joissa muuttujien kuntakohtaiset osuudet ovat ajanjakson 2000- 2016 aikana olleet muihin tutkittuihin kuntiin nähden suhteellisen suuria, keskimääräisiä tai pienimpiä. Valitut sosioekonomiset muuttujat, joiden yhteiskehitystä kuntienvälisesti tutkin ovat Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17- 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, Työttömien osuus, % työvoimasta, Kuntien yleinen pienituloisuusaste, %, sekä Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista.

Kuntatasoisen ja kuntaryhmittäisten hyvin- ja pahoinvoinnin kasautumistarkastelujen jälkeen, esitän yhteenvedon myös 3 case- kunnan, Hollolan, Lahden sekä Sysmän tapauksessa Tilastokeskuksen Ruututietokannan tarkkuudeltaan 250 m X 250 m- ruutuaineiston avulla, hyvin- ja pahoinvoinnin spatiotemporaalisesta kasautumisprosessista vuosien 2004, 2009 ja 2016 ajalta, kuntien keskus- ja maaseudun välillä. 3 case- kunnan kohdalla valitut hyvin- ja pahoinvointimuuttujat ovat Pienituloisten asukkaiden määrä, Pelkästään perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrä, Työttömien määrä, ylemmän korkea- asteen tutkinnon suorittaneiden määrä, Hyvätuloisten asukkaiden määrä ja Talouksien mediaanitulot vuodessa.

4.2.1 HYVIN- JA PAHOINVOINNIN KASAUTUMINEN KUNTATASOLLA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNASSA, MUKAAN LUKIEN IITIN KUNNASSA, SEKÄ LAHDEN SEUDUN ETTÄ MUUN PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTARYHMÄN ALUEELLA

4.2.1 Hyvin- ja pahoinvoinnin kasautuminen kuntatasolla Päijät-Hämeen maakunnassa, mukaan lukien Iitin kunnassa, sekä Lahden seudun että muun Päijät-Hämeen kuntaryhmän alueella

Vuoden 2000 lopussa koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17- 24- vuotiaiden osuus, % vastaavanikäisestä väestöstä on ollut suurin Hollolan kunnassa, kunnes vuoden 2002 alusta vuoden 2003 loppuun asti Hartolan kunnassa on suurin koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Vuoden 2004 aikana Kärkölän kunta nousee suurimmaksi koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuuden kunnaksi, ja on sitä melkein vuoden 2013 loppuun asti, lukuun ottamatta vuoden 2005 loppupuolta sekä vuoden 2006 alkupuolta, jolloin Hartolan kunta nousee hetkellisesti suurimmaksi koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuuden kunnaksi. Vuoden 2013 lopussa puolestaan Orimattilan kunnassa osuus on suurin. Vuoden 2014 puolesta välistä hieman yli vuoden 2015 puolen välin välisen ajan, Hartolan kunnassa on taas suurin koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Vuoden 2015 puolenvälin jälkeen Iitin kunta on vuoden 2016 loppuun saakka kunta, jossa koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuus on suurin. (Diagrammi 4.)

Vuoden 2000 lopussa kunnan yleinen pienituloisuusaste on korkein Hartolan kunnassa, ja koko tarkastelujakson ajan, 2000- 2016, Hartolan kunta vuorottelee epäsäännöllisin väliajoin Sysmän kunnan kanssa korkeimman kunnan yleisen pienituloisuusasteen suhteen. Hartolan kunnassa on keskimäärin aikavälillä 2000- 2016 korkein kunnan yleinen pienituloisuusaste. Vuoden 2016 lopussa Hartolan kunnassa on korkein kunnan yleinen pienituloisuusaste sekä Sysmässä toisiksi korkein, kuten tarkastelujakson alussa, vuoden 2000 lopussa. Sysmän ja Hartolan kunta ovat huomattavasti korkeammalla, verrattuna maakunnan muiden kuntien, mukaan luettuna Iitin kunnan yleiseen pienituloisuusasteeseen. (Diagrammi 13.)

Vuoden 2000 lopussa toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus, % asukkaista on ollut suurin Lahden kunnassa, kunnes vuoden 2001 lopusta osan vuoden 2002 ajaksi Kärkölän kunta on ollut hetkellisesti suurin toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuuden kunta. Vuoden 2002 lopussa Kärkölän ja Lahden kunnan toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuus on yhtä suuri. Vuoden 2003 aikana Lahden kunta nousee Kärkölän kunnan ohi suurimmaksi toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuuden kunnaksi ja on suurin toimeentulotukea vuoden aikana saavien osuuden kunta vuoden 2016 loppuun asti. Vuoden 2000 lopussa Hartolan kunnassa on toisiksi suurin toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuus, mutta vuoden 2001 lopussa toisiksi suurin osuus on Lahden kunnassa. Vuoden 2002 lopussa Hartolassa toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuus on uudelleen toisiksi suurin. Vuoden 2003 lopusta vuoden 2005 alkupuolelle Kärkölän kunnassa toimeentulotukea vuoden aikana saavien osuus on toisiksi suurin, kunnes vuoden 2005 puolenvälin jälkeen toisiksi suurin toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuus on vuoden 2016 loppuun asti Heinolan kunnassa. (Diagrammi 16.)

Vuoden 2000 lopusta työttömien osuus, % työvoimasta on ollut suurin Lahden kunnassa, kunnes vuoden 2009 puolen välin jälkeen vuoden 2012 loppupuolelle saakka, suurin työttömien osuus työvoimasta on ollut Heinolan kunnassa. Vuoden 2012 loppupuolelta lähtien, suurin työttömien osuus työvoimasta on uudelleen Lahden kunnassa vuoden 2016 loppuun asti, toisiksi suurimman osuuden ollessa samalla ajanjaksolla Heinolan kunnassa. Vuoden 2000 lopusta vuoden 2003 puoleenväliin asti Heinolan kunnassa työttömien osuus työvoimasta on toisiksi korkein, kunnes vuoden 2003 puolesta välistä vuoden 2004 loppupuolelle asti Padasjoen kunnassa on hetkellisesti toisiksi suurin työttömien osuus työvoimasta. Vuoden 2004 loppupuolelta, Heinolan kuntaan muodostuu uudestaan toisiksi suurin työttömien osuus työvoimasta vuoden 2007 loppuun asti. Osan vuotta 2009 Heinolan kunnassa on toisiksi suurin työttömien osuus työvoimasta. (Diagrammi 10.)

Tarkastelujakson aikana, vuoden 2000 lopusta vuoden 2016 loppuun saakka, Lahden kunnan koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuuden kehitys on ollut hyvin lähellä kaikkien maakunnan kuntien, mukaan luettuna Iitin kunnan keskimääräistä kehitystä. vuoden 2002 puolestavälistä vuoden 2008 loppuun asti Hollolan kunnan koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuuden kehitys on ollut myös lähellä kaikkien tutkittujen kuntien keskimääräistä kehitystä. Lisäksi vuoden 2002 lopusta vuoden 2013 loppuun asti Asikkalan kunnan koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuuden kehitys on liikkunut melko lähellä kaikkien kuntien keskimääräistä kehitystä kyseisestä muuttujasta. (Diagrammi 4.)

Tarkastelujakson aikana, vuosina 2000- 2016, kuntien yleisen pienituloisuusasteen kehityksessä, lähellä kaikkien tutkittujen kuntien keskimääräistä kehitystä ovat edustaneet selkeimmin Lahden, Asikkalan, Iitin sekä Heinolan kunnat. (Diagrammi 13.)

Lähinnä toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuuden keskimääräistä kehitystä kaikkien tutkittujen kuntien osalta vuosien 2000- 2016 aikana, edustaa Iitin kunnan toimeentulotukea saaneiden osuuden kehitys. Vuoden 2000 lopusta vuoden 2012 loppuun asti Hollolan kunnan osuuden kehitys kyseisestä muuttujasta on ollut myös melko lähellä kaikkien tutkittujen kuntien keskimääräistä kehitystä. Vuoden 2003 lopusta vuoden 2016 loppuun asti hyvin lähellä kaikkien tutkittujen kuntien keskimääräistä kehitystä toimeentulotukea saavien osuuden suhteen, on edustanut Hartolan kunta, kuin myös vuoden 2000 lopusta vuoden 2007 loppuun asti Sysmän kunnan osuuden kehitys. Vuoden 2010 lopusta vuoden 2016 loppuun asti, huomataan, että Kärkölän kunnan osuuden kehitys on ollut suhteellisen lähellä kaikkien kuntien keskimääräistä osuuden kehitystä. Lisäksi vuoden 2000 lopusta vuoden 2006 loppuun asti Orimattilan kunnan toimeentulotukea saaneiden osuuden kehitys on ollut hyvin lähellä tutkittujen kuntien keskimääräistä kehitystä. (Diagrammi 16.)

Lähellä työttömien työvoimasta lasketun osuuden keskimääräisen kehityksen ympärillä liikkuvat vuosien 2000- 2016 aikana tutkittujen kuntien osalta Iitin, Padasjoen sekä Hartolan kunnat. Sysmän kunnan osalta ajanjaksot, joina työttömien osuuden kehitys on ollut lähellä keskimääräistä kehitystä tutkittujen kuntien suhteen, ovat vuoden 2000 lopusta vuoden 2001 loppuun asti, vuoden 2005 lopusta vuoden 2006 loppuun asti ja vuoden 2010 puolestavälistä vuoden 2010 loppuun asti olevat ajanjaksot. Kärkölän kunnassa puolestaan työttömien osuuden kehitys on vuoden 2002 lopussa, vuoden 2004 lopusta vuoden 2005 loppuun asti ja vuoden 2009 lopusta vuoden 2010 loppuun asti ollut lähellä tutkittujen kuntien työttömien osuuden keskimääräistä kehitystä. (Diagrammi 10.)

Koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuudessa vastaavanikäisestä väestöstä, vuoden 2000 lopusta vuoden 2001 loppuun, keskimäärin pienimmät osuudet ovat olleet Orimattilan ja Iitin kunnassa. Vuoden 2001 lopusta vuoden 2009 puoleenväliin asti pienimmät koulutuksen ulkopuolisten osuudet ovat olleet Padasjoen ja Iitin kunnassa. Vuoden 2007 lopusta vuoden 2014 loppupuolelle, Padasjoen kunnassa on keskimäärin ollut pienin koulutuksen ulkopuolisten osuus. Vuoden 2014 loppupuolelta vuoden 2016 puoleenväliin asti, Asikkalan kunnassa on hetkellisesti pienin koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Vuoden 2016 lopussa Padasjoen kunnassa koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuus on pienin ja Asikkalan kunnassa toisiksi pienin. Huomattavan pieni koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on lisäksi Hollolan kunnassa vuoden 2012 alkupuolelta vuoden 2016 loppuun asti, osuuden ollessa kyseisenä aikana vaihtelevasti joko toisiksi tai kolmanneksi pienin. Vuoden 2016 lopussa kyseisen muuttujan osuus Hollolassa on kolmanneksi pienin. (Diagrammi 4.)

Kuntien yleiset pienituloisuusasteet ovat tarkastelujakson aikana, 2000- 2016, olleet keskimäärin matalimmat Hollolan ja Kärkölän kunnassa. Matalimman kuntien yleisen pienituloisuusasteen kunta, Hollola on pienituloisuusasteensa suhteen koko aikavälillä 2000- 2016 selkeästi muita kuntia matalampana. Toiset kaksi kuntaa, joissa kuntien yleiset pienituloisuusasteet ovat muihin kuntiin nähden suhteellisen matalia, ovat Orimattilan ja Asikkalan kunnat. Edellä mainituista kunnista Hollolan, Kärkölän sekä Orimattilan kunnat noudattavat selkeimmin kaikkien kuntien yleistä kehitystrendiä yleisen pienituloisuusasteen kehityksessä, jossa pienituloisuusasteet kasvavat ajanjakson 2000- 2016 puoliväliin tultaessa, minkä jälkeen uudelleen laskevat vuoden 2016 loppuun tultaessa. Vuosien 2002 ja 2006 välillä Asikkalan kunnan yleisen pienituloisuusasteen kehityksessä on vaihtelua enemmän, verrattuna kyseisen muuttujan saman aikavälin kehitystä Hollolan, Kärkölän sekä Orimattilan tapauksessa. (Diagrammi 13.)

Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuudet, % asukkaista ovat keskimäärin vuoden 2000 lopusta vuoden 2006 loppupuolelle asti olleet pienimmät Asikkalan ja Padasjoen kunnissa. Asikkalan kunta jatkaa vuoden 2006 lopusta kehitystään pienimmän toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuuden kuntana vielä vuoden 2008 loppupuolelle asti. Vuoden 2008 loppupuolelta Padasjoen kunta tulee pienimmän toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuuden kunnaksi ja on sitä vuoden 2016 loppuun asti. Vuoden 2009 alkupuolelta vuoden 2012 alkuun asti, Sysmän kunta tulee toisiksi pienimmäksi toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuuden kunnaksi, kunnes vuoden 2012 alkupuolelta vuoden 2016 loppuun saakka Asikkalan kunta jatkaa kehitystään keskimäärin toisiksi pienimmän toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuuden kuntana. Vuoden 2012 puolestavälistä vuoden 2016 loppuun asti Hollolan kunnassa on keskimäärin kolmanneksi pienin toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden osuus asukkaista. (Diagrammi 16.)

Työttömien osuudet, % työvoimasta ovat vuoden 2000 lopusta vuoden 2003 puoleenväliin asti matalimmat Orimattilan ja Hollolan kunnissa, kun taas vuoden 2003 puolenvälin jälkeen vuoden 2004 loppupuolelle asti Sysmän kunnassa on matalin työttömien osuus työvoimasta. Vuoden 2004 loppupuolelta vuoden 2016 loppuun asti, Hollolan kunnassa on matalin työttömien osuus työvoimasta. Vuoden 2006 loppupuolelta vuoden 2009 alkupuolelle asti, Kärkölän kunnassa on toisiksi matalin työttömien osuus työvoimasta. Vuoden 2009 alkupuolelta vuoden 2011 loppupuolelle asti, puolestaan Asikkalan kunnassa on toisiksi matalin työttömien osuus työvoimasta, sekä myös vuoden 2012 puolestavälistä vuoden 2013 puoleenväliin asti. Vuoden 2013 puolestavälistä vuoden 2015 loppupuolelle asti, Kärkölän kunnassa on uudelleen toisiksi matalin työttömien osuus työvoimasta, kunnes vuoden 2015 loppupuolelta vuoden 2016 loppuun asti, Asikkalan kunnassa on vuorostaan toisiksi matalin työttömien osuus työvoimasta. Vuoden 2016 lopussa Hollolassa on matalin, Sysmässä toisiksi matalin ja Asikkalassa kolmanneksi matalin työttömien osuus työvoimasta. (Diagrammi 10.)

Koulutuksen ulkopuolisten 17- 24- vuotiaiden osuus, % vastaavanikäisestä väestöstä on kasautunut vuonna 2016 enemmän muun Päijät- Hämeen alueen kuntaryhmän alueelle, (Diagrammi 6.), verrattuna Lahden seudun kuntaryhmään, (Diagrammi 5.). Eli muun Päijät- Hämeen kuntaryhmän alueelle on kyseisen muuttujan suhteen kasautunut enemmän pahoinvointia, kuin Lahden seudun kuntaryhmän alueelle.

Kuntien yleisen pienituloisuusasteen, % suhteen pahoinvointi kyseisen muuttujan suhteen on vuonna 2016 enemmän kasautunut muun Päijät- Hämeen kuntaryhmän alueelle, (Diagrammi 15.), verrattuna Lahden seudun kuntaryhmän alueeseen, koska kuntaryhmän yleinen pienituloisuusaste, % on korkeampi, kuin Lahden seudun kuntaryhmän alueella, (Diagrammi 14.).

Toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus, % väestöstä on vuonna 2016 kasautunut hieman enemmän muun Päijät- Hämeen kuntaryhmän alueelle, (Diagrammi 18.), verrattuna Lahden seudun kuntaryhmän alueeseen, (Diagrammi 17.). Pahoinvointi on siis hieman enemmän kyseisen muuttujan suhteen kasautunut muun Päijät- Hämeen kuntaryhmän alueelle.

Työttömien osuus, % työvoimasta on vuonna 2016 kasautunut enemmän muun Päijät- Hämeen kuntaryhmän alueelle, (Diagrammi 12.), verrattuna Lahden seudun kuntaryhmän alueeseen, (Diagrammi 11.). Siten pahoinvointia on kyseisen muuttujan osalta kasautunut enemmän muun Päijät- Hämeen kuntaryhmän alueelle vuonna 2016.

4.2.2 MUUTOKSET CASE -KUNTIEN, HOLLOLAN, LAHDEN JA SYSMÄN, HYVIN- JA PAHOINVOINNIN SPATIOTEMPORAALISESSA KASAUTUMISESSA KUNTIEN KESKUS- SEKÄ MAASEUDUN VÄLILLÄ, VUOSINA 2004, 2009 JA 2016

Seuraavassa luvussa esiintyvät karttanumerot viittaavat tietosuojasyistä pois jätetyn luvun 3 karttoihin.

4.2.2 Muutokset case- kuntien, Hollolan, Lahden ja Sysmän, hyvin- ja pahoinvoinnin spatiotemporaalisessa kasautumisessa kuntien keskus- sekä maaseudun välillä, vuosina 2004, 2009 ja 2016

Pienituloiset asukkaat ovat Lahdessa vuosina 2004, (Kartta 39.), 2009, (Kartta 40.) ja 2016, (Kartta 41.) keskittyneet kunnan keskusta- alueille, mutta vuosina 2004 ja 2009, keskittymistä kunnan etelä- ja kaakkoisosiin on enemmän kuin vuonna 2016. Tästä voidaan päätellä, että pahoinvointi kasautuu pääasiassa pienituloisten määrän spatiotemporaalisen kehityksen vuoksi kunnan keskustaan ja sen läheisyyteen, eikä niinkään maaseudulle.

Hollolassa pienituloisten asukkaiden määrä on suurimmillaan vuonna 2009, (Kartta 37.), kun tilannetta verrataan vuosien 2004, (Kartta 36.) ja 2016, (Kartta 38.) tilanteisiin. Vuonna 2016 pienituloisten asukkaiden määrä puolestaan on pienin, verrattuna vuoden 2004 ja 2009 vastaaviin lukuihin. Vuosien 2004, 2009 ja 2016 kartoista nähdään, että pienituloiset asukkaat ovat keskittyneet Hollolan keskustan alueelle. Keskusta- alueen keskittymän lisäksi kaikkina kolmena vuonna ympäristöään tiheämpiä pienituloisten asukkaiden kasautumia on löydettävissä kunnan koillis-, etelä-, kaakkois-, pohjois- sekä länsiosista. Hollolassa pienituloisten spatiotemporaalinen kehitysprosessi viittaa siihen, että pienituloisten asukkaiden suhteen pahoinvointi kasautuu pääasiassa kunnan keskustaan, sekä heikommin kunnan koillis-, etelä-, kaakkois-, pohjois- sekä länsiosiin, eikä niinkään harvemmin asutuille maaseutumaisemmille alueille.

Sysmässä pienituloiset asukkaat ovat vuosina 2004, (Kartta 42.), 2009, (Kartta 43.) ja 2016, (Kartta 44.) keskittyneet selkeästi kunnan keskustaan, eikä kolmen edellä mainitun vuoden aikana ole löydettävissä muita keskittymiä keskusta- alueen lisäksi. Pahoinvointi pienituloisten asukkaiden jakautumisen suhteen kasautuu Sysmässä pääasiassa kunnan keskustaan.

Pelkästään perusasteen tutkinnon suorittaneet asukkaat ovat Lahdessa keskittyneet pääasiassa kunnan keskusta- alueelle, mutta lisäksi kaikkina kolmena vuonna on myös kunnan kaakkois-/ eteläosissa ympäristöään tiheämpi keskittymä. Pahoinvointi pelkästään perusasteen tutkinnon suorittaneiden asukkaiden suhteen kasautuu kunnan keskusta- alueelle, sekä kunnan kaakkois-/ eteläosan tiheämpään asutuskeskittymään. Lahden maaseutumaisemmilla alueilla pelkästään perusasteen tutkinnon suorittaneiden asukkaiden merkittäviä kasautumia ei ole havaittavissa.

Hollolassa pelkästään perusasteen tutkinnon suorittaneet asukkaat ovat keskittyneet kunnan keskustaan vuosien 2004, (Kartta 45.), 2009, (Kartta 46.) ja 2016, (Kartta 47.) aikana. Lisäksi pienempiä keskittymiä on löydettävissä kunnan pohjois-, länsi-, etelä-, kaakkois- ja koillisosista. Hollolassa pahoinvointi pelkästään perusasteen tutkinnon suorittaneiden asukkaiden osalta kasautuu siis pääasiassa kunnan keskustaan, sekä heikommin kunnan pohjois-, länsi-, etelä-, kaakkois- ja koillisosiin, eikä niinkään maaseutumaisemmille alueille.

Sysmässä pelkästään perusasteen tutkinnon suorittaneet asukkaat ovat vuosina 2004, (Kartta 51.), 2009, (Kartta 52.) ja 2016, (Kartta 53.) keskittyneet pääasiassa kunnan keskustaan. Vuosina 2004 ja 2009 pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevat asukkaat ovat keskittyneet hieman enemmän kunnan keskustaan, kuin vuonna 2016. Pahoinvointi kasautuu Sysmässä pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien osalta pääasiassa kunnan keskustaan, eikä niinkään kunnan harvemmin asutuille maaseutumaisemmille alueille.

Työttömät asukkaat ovat Lahdessa vuosien 2004, (Kartta 57.), 2009, (Kartta 58.) ja 2016, (Kartta 59.) aikana keskittyneet pääasiassa kunnan keskustaan, mutta kaikkien kolmen vuoden ajalta on löydettävissä pienempi pitkänomainen keskittymä kunnan etelä-/ kaakkoisosista. Pahoinvointi työttömien asukkaiden osalta kasautuu pääasiassa kunnan keskusta- alueille, sekä kunnan eteläosan tiheämpään asutuskeskittymään, eikä niinkään kunnan maaseutumaisemmille alueille.

Hollolassa työttömät asukkaat ovat vuosien 2004, (Kartta 54.), 2009, (Kartta 55.) ja 2016, (Kartta 56.) aikana keskittyneet pääasiassa kunnan keskustaan, mutta vuosien 2004 ja 2009 aikana keskittyminen kunnan keskustaan on ollut vuotta 2016 suurempaa. Kaikkien kolmen vuoden ajalta on löydettävissä hyvin heikot työttömien alueelliset keskittymät kunnan pohjois-, länsi-, etelä-, kaakkois- ja koillisosista. Pahoinvointi kasautuu Hollolassa työttömien asukkaiden osalta siis enemmän kunnan keskustaan, sekä heikommin kunnan pohjois-, länsi-, etelä-, kaakkois- ja koillisosiin, eikä niinkään harvemmin asutetuille maaseutumaisemmille alueille.

Sysmässä työttömät asukkaat ovat vuosina 2004, (Kartta 60.), 2009, (Kartta 61.) ja 2016, (Kartta 62.) keskittyneet pääasiassa kunnan keskustaan, mutta vuosien 2004 ja 2009 aikana keskittyminen kunnan keskustaan on ollut suurempaa, kuin vuonna 2016. Pahoinvointi kasautuu Sysmässä pääasiassa kunnan keskustaan, eikä harvaan asutetuille maaseutumaisemmille alueille.

Lahdessa ylemmän korkea- asteen tutkinnon suorittaneet asukkaat ovat vuosina 2004, (Kartta 66.), 2009, (Kartta 67.) ja 2016, (Kartta 68.) keskittyneet kunnan keskusta- alueelle, mutta vuosi 2004 erottuu vuosista 2009 ja 2016 siten, että ylemmän korkea- asteen tutkinnon suorittaneita on laajemmalla alueella varsinaisen keskusta- alueen ulkopuolella olevassa kunnan eteläisessä tiheämmässä asutuskeskittymässä, tosin vuosina 2009 ja 2016 on myös löydettävissä pienempiä ylemmän korkea- asteen tutkinnon suorittaneiden asukkaiden tihentymiä samalta alueelta. Lahdessa hyvinvointi siis kyseisen muuttujan osalta kasautuu pääasiassa kunnan keskusta- alueille, kuin myös kunnan eteläosan tiheämpään asutuskeskittymään, harvempaan asutettujen maaseutumaisempien alueiden kustannuksella.

Hollolassa ylemmän korkea- asteen tutkinnon suorittaneet asukkaat ovat keskittyneet vuosina 2004, (Kartta 63.), 2009, (Kartta 64.) ja 2016, (Kartta 65.) kunnan keskusta- alueelle, sekä heikommin kunnan koillis-, pohjois-, länsi,- etelä- ja kaakkoisosiin, mutta vuonna 2004 keskittyminen kunnan keskusta- alueelle näyttää olevan suurempaa kuin vuosina 2009 ja 2016. Hyvinvointi ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden asukkaiden osalta Hollolassa kasautuu kunnan keskustaan, sekä heikommin kunnan koillis-, pohjois-, länsi,- etelä- ja kaakkoisosiin, harvempaan asutettujen maaseutualueiden sijasta.

Sysmässä ylemmän korkea- asteen tutkinnon suorittaneet asukkaat ovat vuosina 2004, (Kartta 69.), 2009, (Kartta 70.) ja 2016, (Kartta 71.) keskittyneet kunnan keskusta- alueelle, mutta vuonna 2004 keskittyminen keskusta- alueelle on ollut suurempaa kuin vuosina 2009 ja 2016. Sysmässä hyvinvointi ylemmän korkea- asteen tutkinnon suorittaneiden asukkaiden osalta kasautuu kunnan keskustaan, maaseutumaisempien alueiden sijasta.

Lahdessa hyvätuloiset asukkaat ovat keskittyneet vuosina 2004, (Kartta 75.), 2009, (Kartta 76.) ja 2016, (Kartta 77.) pääasiassa kunnan keskustaan, mutta myös kunnan eteläosan tiheämmässä asutuskeskittymässä on löydettävissä kaikkien kolmen vuoden ajalta ympäristöään tiheämpi hyvätuloisten asukkaiden keskittymä. Vuonna 2009 keskittyminen kunnan keskustaan on ollut voimakkainta hyvätuloisten keskuudessa ja vuonna 2016 keskittyminen on ollut heikointa. Edellä mainittu kehitys on havaittavissa myös kunnan eteläosan tiheämmästä asutuskeskittymästä. Hyvinvointi hyvätuloisten asukkaiden keskittymisen osalta kasautuu Lahdessa kunnan keskusta-alueille sekä kunnan eteläosan tiheämpään asutuskeskittymään, harvempaan asutettujen maaseutumaisempien alueiden sijasta.

Hollolassa hyvätuloiset asukkaat ovat keskittyneet pääasiassa kunnan keskustaan vuosina 2004, (Kartta 72.), 2009, (Kartta 73.) ja 2016, (Kartta 74.). Vuonna 2009 hyvätuloisten asukkaiden keskittyminen kunnan keskustaan on ollut voimakkainta ja vuonna 2016 keskittyminen kunnan keskustaan on ollut heikointa. Voimakkain keskustan ulkopuolinen hyvätuloisten asutuskeskittymä on ollut kunnan koillisosissa vuosien 2004, 2009 ja 2016 aikana. Selvästi heikompia keskittymiä edellä mainittujen kolmen vuoden aikana on havaittavissa kunnan pohjois-, koillis-, länsi-, etelä- ja kaakkoisosista. Hyvinvointi hyvätuloisten asukkaiden keskittymisen suhteen kasautuu siis enemmän kunnan keskustaan sekä heikommin kunnan pohjois-, koillis-, länsi-, etelä- ja kaakkoisosiin, eikä harvaan asutetuille maaseutualueille.

Sysmässä hyvätuloiset asukkaat ovat keskittyneet pääasiassa kunnan keskustaan vuosina 2004, (Kartta 69.), 2009, (Kartta 70.) ja 2016, (Kartta 71.). Kuitenkin vuosina 2004 ja 2009 keskittyminen kunnan keskustaan on ollut selvästi voimakkaampaa, kuin vuonna 2016. Hyvinvointi hyvätuloisten asukkaiden keskittymisen suhteen kasautuu enemmän kunnan keskustaan, harvemmin asutetun maaseutualueen sijasta.

Lahdessa talouksien eri mediaanituloluokkien määrän kasvu on havaittavissa vuosien 2004, (Kartta 84.), 2009, (Kartta 85.) ja 2016 kartoilta, (Kartta 86.). Lahdessa taloudet eivät ole eriytyneet minnekään tietylle kunnan alueelle talouden mediaanituloluokan mukaan, vaan ovat hajautuneet eri puolille keskusta- alueen ympäristöön ja kunnan eteläosassa olevaan tiheämpään asutuskeskittymään. Tosin vuosina 2004, 2009 ja 2016 Lahden keskustassa on selvästi yhtenäisempi mediaanituloiltaan matalampien talouksien keskittymä. Kokonaisuudessaan Lahden kunnassa vuosina 2004, 2009 ja 2016 mediaanituloluokiltaan eri taloudet asuvat lähellä toisiaan, vaikka selviä samojen mediaanituloluokkien talouksien keskittymiä esiintyy. Tihentymiä esiintyy kaikissa mediaanituloluokissa, mutta ne ovat hajautuneet suhteellisen tasaisesti eri puolille keskusta- aluetta, sen ympäristöön sekä keskustan ulkopuoliseen, kunnan eteläosan tiheämpään asutuskeskittymään. Lahdessa talouksien mediaanituloluokkien suhteen sekä hyvin- ja pahoinvointi, eli mediaanituloiltaan korkeat ja matalat taloudet ovat siten kasautuneet kunnan keskusta- alueelle ja sen lähistöön, sekä tiheämpään kunnan eteläosan asutuskeskittymään. Voidaan sanoa kuitenkin kaikkien vuosien ajalta havaitun Lahden keskustassa olevan yhtenäisemmän talouksien toisiksi matalimpien mediaanituloluokkien alueen osalta sanoa, että pahoinvointi on spatiotemporaalisesti kasautunut kyseiselle alueelle tämän muuttujan osalta vuosien 2004, 2009 ja 2016 aikana.

Hollolassa mediaanituloluokiltaan eri talouksien alueellinen sekoittuneisuus toteutuu parhaiten vuosien 2004, (Kartta 81.), 2009, (Kartta 82.) ja 2016, (Kartta 83.) aikana kunnan keskustassa, jonne hyvinvointi on eniten keskittynyt korkeimpien talouksien mediaanituloluokkien osalta. Kolmen edellä mainitun vuoden aikana korkeimpien mediaanituloluokkien talouksia on keskittynyt myös kunnan koillisosiin. Etelä-, länsi-, kaakkois- sekä pohjoisosista on lisäksi löydettävissä yksittäisiä korkeampien mediaanituloluokan talouksia. Tosin kunnan länsiosan tiheämmästä asutuskeskittymästä ei ole vuonna 2016 löydettävissä korkeimman mediaanituloluokan talouksia, eikä vuonna 2004 kunnan kaakkoisosista löydy korkeimman mediaanituloluokan talouksia. Hollolassa hyvinvointi kasautuu erityisesti kunnan keskustaan, sekä hiukan heikommin kunnan koillisosan asutuskeskittymään. Vielä heikompia hyvinvoinnin kasautumia on löydettävissä kaikilta vuosilta kunnan etelä-, länsi-, kaakkois- sekä pohjoisosista. Harvaan asutuilla maaseutualueilla hyvinvoinnin selviä kasautumia ei sen sijaan ole nähtävissä talouksien korkeiden mediaanitulojen suhteen.

Sysmässä vuonna 2004, (Kartta 87.) eri mediaanitulojen taloudet ovat pääasiassa keskittyneet kunnan keskustaan, mutta vuosina 2009, (Kartta 88.) ja 2016, (Kartta 89.) erityisesti matalimman mediaanituloluokan taloudet ovat hyvin tasaisesti levittäytyneet ympäri kuntaa. Vain kunnan keskustasta on löydettävissä mediaanituloluokiltaan korkeimpien talouksien tihentymiä. Hyvinvointi Sysmässä kasautuu pääasiallisesti kunnan keskustaan talouksien korkeiden mediaanitulojen osalta, kun taas matalammat talouksien mediaanitulot, eli pahoinvointi on hajautuneena ympäri harvempaan asuttuja keskustan ulkopuolisia alueita.

 

 

[/learn_more]