Kierrätyspuisto vai kaatopaikka?

Tanja Gangsö -

Jätteenkäsittelyalueen vaihemaakuntakaavaa ja Lahden seudun kierrätyspuiston ympäristövaikutusten arviointiselostusta (YVA-selostus) esiteltiin yleisölle Lahden pääkirjastossa keskiviikkona 5.2. Yleisöä oli paikalla satakunta, enimmäkseen Hollolasta ja Orimattilasta, joita hanke pääosin koskee. Tilaisuudessa esiteltiin neljää aluevaihtoehtoa, joista yhdestä tulisi uusi alue jätteenkäsittelylle. Pääosin alueella on tarkoitus käsitellä ja kierrättää materiaaleja ja loppusijoitukseen päätyvät sellaiset materiaalit, joita ei vielä hyödynnetä.

Kuva: Ote Päijät-Hämeen jätteenkäsittelyalueen vaihemaakuntakaavastaluonnoksesta

Kaatopaikka vai puisto? Kuka päättää tulevan alueen sijainnista? Miksi maakuntaakaan aluerajaukset ovat isommat kuin YVA-selostuksessa? Yleisöä kiinnosti myös, kuinka kauan alueen perustaminen ja louhintatyöt kestävät ja miksi tarvitaan niin suuri alue, tuleeko alueelle jätettä pääkaupunkiseudulta tai jopa rajojen ulkopuolelta. Mitä tämä maksaa ja kuka rahoittaa? Huolta herätti, miten 30 vuoden aikana lainsäädäntö ja maailma muuttuvat ja millaiseksi alue tulee lopulta muodostumaan. Alueiden luontokysymykset ja vesien johtaminen ja käsittely alueilla myös puhuttivat. Tilaisuudessa Hämeen ELY-keskuksen Kari Leinonen, Swecon projektipäällikkö Mika Manninen, Riitta Väänänen Päijät-Hämeen liitosta sekä Päijät-Hämeen jätehuollon Antti Leiskallio vastasivat kysymyksiin esiteltyään hanketta ensin.

Leiskallio totesi, että uusi, noin sadan hehtaarin alue on tavoitteena olla käytössä suunnilleen kymmenen vuoden kuluessa. Kierrätyspuiston kustannuksista valmistuu keväällä selvitys, jossa arvioidaan kunkin alueen toteuttamisen kustannuksia. Alueiden kustannuseroja syntyy pääosin paalutus- ja räjäytystöiden sekä tieliittymien rakentamisesta. Aloituskustannukset on arvioitu olevan miljoonia.

Leiskallio muistutti, että uuden alueen pääpaino on kierrätyksessä, josta yksityiset yrittäjät vastaavat. Kierrätys on kasvuala, joka tuo alueelle työpaikkoja ja uusia yrityksiä. Yritykset toimivat markkinataloudessa ja jätteet kulkevat tälläkin hetkellä ympäri maata, jolloin jätteitä voi kulkea alueelle maakunnan ulkopuoleltakin. Mitä arvokkaampaa jäte on, sitä pidemmälle se kulkee. Ylijäämämaille, pilaantuneille maille ja tuhkan käsittelyyn on tarve uudelle paikalle. Eloperäiset jätteet, joista hajuhaittoja muodostuu, tullaan edelleen käsittelemään Kujalassa.

Mika Manninen esitteli vielä YVA selostuksessa esitettyjä vesien johtamista alueilla. Tavalliset hulevedet johdetaan tasausaltaiden kautta ja lievästi likaiset vedet tasausaltaiden ja suodatuksen jälkeen maastoon, likaiset vedet jätevedenpuhdistamoon.

Kari Leinonen muistutti, ettei lainsäädäntö ole ainakaan lieventymään päin. Eikä aluetta voida toteuttaa YVA-lain vastaisesti. Lain muuttuessa tulee asia arvioida YVA-menettelyssä uudelleen.

Riitta Väänänen totesi, että maakuntakaava on seututason suunnitelma maankäytöstä ja sen vuoksi aluerajaukset ovat yleispiirteisemmät kuin YVAssa käytetyt. Väänänen muistutti vielä, että maakuntavaltuusto, jossa on edustajia kaikista Päijät-Hämeen kunnista, päättää vuoden lopulla kaavan hyväksymisestä. Silloin päätetään mahdollinen kierrätyspuistoalue jatkosuunnitteluun tai vaihtoehto, ettei aluetta perusteta ollenkaan. Vaihekaavaehdotus, jossa yksi mahdollinen alue esitetään, on syksyllä julkisesti nähtävillä, ja siitä pyydetään palautetta.

Lisätietoja:

Päijät-Hämeen liitto: Riitta Väänänen 040 531 7628

Päijät-Hämeen liitto: Jaana Martikainen 044 3719 467

Päijät-Hämeen jätehuolto: Antti Leiskallio 050 3247427

Hämeen ELY-keskus: Kari Leinonen 0295 025 198