Mökkeilystä monipaikka-asumiseen – Elinvoimaa taantuville alueille

Maaret Monola -

Vapaa-ajan asuminen on muuttanut muotoaan vapaa-ajan asunnoilla vietetyn ajan lisääntyessä varustetason paranemisen ja työnteon paikkariippumattomuuden myötä. Perinteisen kesämökkeilyn sijasta puhutaankin nykyään monipaikka-, kausi- ja osa-aika-asumisesta. Väestötilastot eivät tätä kuitenkaan huomioi, vaan perustuvat oletukselle yhdestä asuinpaikasta, vaikka todellisuudessa vapaa-ajan asukkaat nostavat väestömäärää joillakin alueilla huomattavasti. Vapaa-ajan asumiseen liittyvällä moninaisella palvelujen kysynnällä puolestaan on merkittäviä vaikutuksia elinkeinoelämälle sekä paikallis- ja kuntataloudelle. Kaikkiaan vapaa-ajan asumisella on tärkeä rooli etenkin vapaa-ajan asuntovaltaisten taantuvien kuntien ja alueiden elinvoimaisuuteen.

Päijät-Hämeen liiton uusi vapaa-ajan asumista käsittelevä katsaus tarkastelee vapaa-ajan asuinrakennuksiin ja niiden käyttöön liittyviä teemoja maakunta- ja kuntatasolla sekä vyöhykkeittäin. Katsaukseen sisältyy myös lyhyt vapaa-ajan asumisen aiheuttamaa oletettua väestösiirtymää kuvaava osuus. Päijät-Hämeeseen vuoden 2021 alussa liittyvä Iitti on mukana katsauksessa.

Otteita katsauksesta:

Päijät-Hämeessä sijaitsee 25 000 vapaa-ajan asuntoa eli nelisen prosenttia koko maan vapaa-ajan asunnoista. Vaikka rakentamistahti on hiipunut tasaisesti 1970-luvun jälkeen, kasvoi vapaa-ajan asuntojen määrä vuosina 2000–2018 maakunnassa 11 % eli 2 500:lla vapaa-ajan asunnolla. Tästä kasvusta 67 % suuntautui Asikkalan, Heinolan ja Sysmän alueelle, jolla sijaitsee yli puolet maakunnan vapaa-ajan asunnoista. Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuinrakennuksista lähes 60 % on yli 40 vuotta vanhoja. Uustuotannon ja perusparannusten myötä vapaa-ajan asuinrakennusten keskikoon kasvu ja varustetason paraneminen ovat kuitenkin yleinen ilmiö myös Päijät-Hämeessä. Vesistöjen tarjoama virkistyshyöty koetaan suureksi ja 75 % vapaa-ajan asunnoista sijaitsee maakunnan upeiden vesistöjen rannoilla. Päijät-Hämeen vapaa-ajan asuntojen omistajista 52 % asuu maakunnan ulkopuolella, lähinnä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun suuren väestömäärän vuoksi vapaa-ajan asumisen liikenteellinen pääväylä kulkeekin pääkaupunkiseudulta vapaa-ajan asunnoille Päijät-Hämeeseen sekä Päijät-Hämeen kautta edelleen Järvi-Suomeen.

Asikkalassa, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä vapaa-ajan asuntoja on enemmän kuin vakituisesti asuttuja asuntoja, ja vapaa-ajan asukkaat ovat siten merkittävä, mutta tilastoissa näkymätön asukasryhmä. Osassa kunnista puolestaan tilastoitu vakituinen väestö vähenee, mutta vapaa-ajan asukkaiden määrä kasvaa vapaa-ajan asuntojen uustuotannon ja lisääntyneen käytön myötä. Tällaisia kuntia ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Iitti, Padasjoki ja Sysmä. Aikavälillä 2000–2018 esimerkiksi Sysmän tilastoitu vakituinen väestömäärä laski -23,6 % (-1162) ja samaan aikaan vapaa-ajan asuntojen määrä kasvoi +19,0 % (622).

Vapaa-ajan asuntojen osuus suhteessa vakituisesti asuttuihin asuntoihin kasvaa siirryttäessä kaupunkimaisilta alueilta maaseutumaisille alueille, joten vapaa-ajan asumisen aiheuttama väestösiirtymä kaupunkimaisilta alueilta maaseutumaisille alueille nostaa maaseutumaisten alueiden väestömäärää. Vastaavasti kaupunkimaisilla alueilla siirtymävaikutus on negatiivinen. Maaseutumaisten alueiden todellinen väestömäärä onkin todennäköisesti tilastoitua väestömäärää huomattavasti suurempi.

Linkki katsaukseen:

Päijät-Häme — Vapaa-ajan asuminen, katsaus maakunnan kehitykseen (PDF-tiedosto) >>

Lisätietoja:

Mari Lång-Kauppi, erityisasiantuntija
puh. 044 371 9437, mari.lang-kauppi(a)paijat-hame.fi