Valtteri Simolan mukaan tulevaisuuden ennakointi vaatii laajaa ja monialaista yhteistyötä sekä erilaisten näkökulmien huomioimista. Vaikka maakunnan rooli näyttäytyy yksittäisille yrityksille usein etäisenä, Päijät-Hämeen liitto on tärkeä kumppani erityisesti elinkeinoelämän yhteisten tavoitteiden kannalta.
Simola korostaa, että vuoteen 2060 tähtäävässä maakuntakaavassa tulee huomioida energiamurros, muuttuvat toimitusketjut ja uusien palveluiden tarve. Maakuntakaavan onnistuminen edellyttää monipuolista osallistamista ja vuorovaikutusta, jotta tulevaisuuden tarpeet voidaan ennakoida mahdollisimman tarkasti.
Maakunnan rooli ja tehtävät jäävät yrityksille usein kaukaiseksi. Kaupungin ja kuntien rooli on helpommin käsitettävissä ja yhteistyötä yritysten kanssa tapahtuu enemmän.
Lahden Teollisuusseuran jäsenistö koostuu Lahden alueella eli Päijät-Hämeessä toimivista yli kahdeksasta kymmenestä yrityksestä, jotka ovat liikevaihdolla ja henkilökunnan määrällä mitattuna alueen suurimpia toimijoita. Erityisesti olemme alueen merkittävien keskisuurten ja kansainvälisten perheomisteisten yritysten yhteisö. Jäsenistössä on myös pienempiä perheyhtiöitä sekä suuryhtiöitä esimerkiksi kaupan alalta, teollisuudesta sekä rahoitustoimialalta.
Yli kahdeksan kymmenen toimintavuotemme aikana, olemme osaltamme rakentaneet Lahden alueen elinvoimaisuutta tukemalla koulutustarjonnan laajentamista, infrahankkeiden toteutusta sekä yleishyödyllisten säätiöiden perustamista.
Päijät-Häme näyttäytyy pienehkönä maakuntana, jonka ehdoton keskus on Lahden kaupunki. Näkyvyyden ja uskottavuuden kannalta on hienoa, että Ladec ja Lahti Region ovat nykyisin koko maakuntaa palvelevia toimijoita. Kuntien välinen yhteistyö on kehittynyt oikeaan suuntaan. Tässä asiassa Päijät-Hämeen liitolla – sen henkilökunnalla sekä luottamushenkilöillä – on varmasti ollut merkittävä rooli.
Jäsenkysely: Päijät-Hämeen liitto tärkeä kumppani Teollisuusseuralle
Teollisuusseura teetti jäsenkyselyn alkusyksystä 2024. Vastausaktiivisuus oli hyvä, 33 %, joten tulokset ovat uskottavia.
Kysyimme miten tärkeänä vastaajat näkevät yhteistyön eri toimijoiden kanssa. Päijät-Hämeen liiton merkitys Lahden Teollisuusseuran kumppanina korostui erityisesti jäsenyritystemme yhteyshenkilöiden vastauksissa (yhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja). Maakuntaliitto koettiin tärkeäksi kumppaniksi erityisesti Teollisuusseuran kannalta – ei yksittäisen yrityksen. Vastausten perusteella tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat Lahden kaupunki ja LUT yliopisto, seuraavana Päijät-Hämeen liitto lähes tasatuloksella LAB ammattikorkeakoulun, Ladecin sekä muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.
Kysyimme myös tärkeimmistä vaikuttamisen painopisteistä, kun teemaa tarkastellaan Teollisuusseuran roolin kannalta. Jäsenyritysten yhteyshenkilöt pitivät tärkeimpänä asiana alueen tunnetuksi tekemistä ja toiseksi tärkeimpänä kaavoitusta. Nämä kumpikin asia ovat vahvasti Päijät-Hämeen liiton agendalla. Kolmantena ja neljäntenä kohteena tulivat vaikuttaminen LUT yliopiston ja LAB ammattikorkeakoulun toiminnan edelleen kehittämiseen.
Elinkeinoelämän kannalta kaavoituksella vaikutetaan tietysti teollisuuden- ja kaupan tonttitarjontaan mutta yhtä lailla asumismahdollisuuksiin ja viihtymiseen alueella. Lahden alueen iso vetovoimatekijä on toimiva arki, jota tulisi tehdä näkyvämmäksi tulevissa strategioissa sekä niiden toteutumista tukevissa toimenpiteissä.
Elinkeinoelämän muutoksen ennakointi maakuntakaavassa ja -strategiassa
Maakuntakaava tähtää vuoteen 2060. Mitä seuraavan kolmenkymmenen viiden vuoden voikaan tapahtua? Valmistavan teollisuuden toimintamallit ja toimitusketjut tulevat olemaan täysin erilaiset, energiamurros on ehtinyt tapahtua jo pariinkin otteeseen. Tutkimukselle ja kehittämiselle on edelleen suuri tarve. Esimerkiksi näillä perusteilla Maakuntakaavan tavoitteita on elinkeinoelämän näkökulmasta todella vaikea määrittää.
Jotain voimme kuitenkin päätellä tulevasta:
- Tilaa vaativien teollisuus- ja kaupan tonttien tarjontaa tulee edelleen lisätä
- Energiamurroksen myötä lentoliikenne muuttuu ja myös pienten kenttien merkitys kasvaa
- Raideliikenne kasvaa ja yhteydet nopeutuvat
- Yritysten tarpeet muuttuvat nopeasti, teollisuustonttien infran tulee olla valmiina ja kuntien kaavoitusprosesseja nopeuttaa vastaamaan yritysten jatkuvasti muuttuvia tarpeita
- Yritykset eivät halua sitoa liiketoimintaan tarvittavia pääomia seiniin -uusien rahoitus- ja kiinteistöjen kehittämispalveluiden tarve kasvaa
Toivon että Maakuntakaava ja -strategia osallistaa laajan joukon toimijoita. Erilaisten näkemysten rikastamalla vuorovaikutuksella päästään todennäköisesti lähemmäs onnistunutta arvausta tulevaisuuden tarpeista.
Valtteri Simola
toiminnanjohtaja, Lahden Teollisuusseura
