Kiertotalousstrategioiden tilannetta on tutkittu kuudessa Euroopan maassa BIOREGIO-hankkeen partnerialueilla. Tänään julkaistu Policy Brief kertoo kunkin alueen tilanteen.
Kiertotaloudessa resurssitehokkuus on maksimoitu ja jätteentuotanto minimoitu kestävämmän talouden saavuttamiseksi. Onnistunut siirtyminen kiertotalouteen edellyttää hallinnon kattavaa tukea (Loiseau et al. 2016; Geissdorfer et al. 2017). Jotta systeeminen ja kokonaisvaltainen lähestyminen saavutetaan, ponnisteluja tarvitaan eri tasoilla; paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. (Geng et al. 2012; Su et al. 2012; EC 2015; Ghisellini et al. 2016). Makrotason tukitoimenpiteet liittyvät strategisiin muutoksiin kansallisella ja alueellisella tasolla.
Kiertotalouspolitiikan nykytilanne kansallisten ja valittujen alueellisten strategioiden näkökulmasta Suomessa, Ranskassa, Kreikassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Espanjassa on esitetty taulukossa 1. Kiertotalouteen siirtymisen merkitys on tunnistettu suurimmassa osassa tutkittuja strategioita, sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Monet kiertotalousstrategioista on jo hyväksytty, kun taas osaa ollaan parhaillaan valmistelemassa.
Kiertotalous vahvistuu kansallisella tasolla
Kiertotalousstrategioiden tilanne vaihtelee kansallisella ja alueellisella tasolla (taulukko 1, kuva 1). Kreikkaa lukuun ottamatta kiertotalous sisältyy kaikkiin kansallisen tason strategioihin. Suomessa kiertotalouden tiekartta on ollut voimassa jo vuodesta 2016, ja sitä päivitettiin vuonna 2019. Kiertotalous on sisällytetty Slovakian jätehuolto-ohjelmaan. Samoin Ranskassa vihreän kasvun energiamurrosta koskevaan lakiin sisältyy kiertotalous, ja erillinen kiertotalouslaki on odotettavissa vuonna 2019. Kreikassa ja Espanjassa kiertotalousstrategia on odotettavissa vuonna 2020. Romaniassa ensimmäinen luonnos kansallisesta strategiasta on suunnitteilla vuonna 2019.
Alueilla kehitetään kiertotalousstrategioita
Alueellisella tasolla kaikilla tutkituilla alueilla, paitsi Kreikan Keski-Makedoniassa, kiertotalous on sisällytetty strategioihin. Suomessa, Päijät-Hämeessä, alueellinen kiertotalousstrategia määritettiin tiekarttaan jo vuonna 2017 ja sitä päivitettiin vuonna 2018. Slovakiassa kiertotalousstrategia sisällytettiin äskettäin Nitran alueen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen toimintasuunnitelmaan vuosille 2019-2021. Ranskan, Pays de la Loiressa ja Espanjan, Castilla-La Manchassa, alueelliset kiertotalousstrategiat hyväksyttäneen vuosien 2019 ja 2020 aikana. Myös Romaniassa, Etelä-Munteniassa, alueellisen strategian päivitys on parhaillaan käynnissä. Kreikassa alueelliset suunnitelmat tulevat noudattamaan kansallisia strategialinjauksia niiden valmistuttua. Kaikissa maissa aktiivinen viestintä jatkuu kansallisen ja alueellisen tason välillä (mm. työryhmissä ja verkostoitumalla).
Systeeminen muutos vaatii erilaisten mahdollisuuksien ymmärtämistä ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämistä kiertotaloudessa. Nämä ovat avaintekijöitä, jotta kiertotalouden edistämisestä tulisi kiinteä osa kansallista ja alueellista strategiaa. Kokemukset ovat osoittaneet, että konkreettiset toimet sekä hallinnon eri tasojen tuki ovat keskeisiä siirtymävaiheessa. Alueiden välinen yhteistyö, hyvien käytänteiden vaihtaminen sekä yhteydet julkisen ja yksityisen sektorin välillä voivat edistää kiertotalouden yhdentymistä jäsenvaltioissa.
Policy brief ja siihen liittyvä taustatutkimus ovat osa Interreg Europe -ohjelman rahoittamaa BIOREGIO-hanketta, jossa kiertotalouden ja biokiertotalouden strategioita kehitetään hyvien käytänteiden ja kokemusten vaihdon kautta. Lue lisää hankkeesta: https://www.interregeurope.eu/bioregio/
Policy brief perustuu Helsingissä 30.9.-1.10.2019 pidettyyn European Days for Sustainable Circular Economy tilaisuudessa esitettyyn posteriin.
Englanniksi laadittu alkuperäinen policy brief löytyy BIOREGIOn sivuilta osoitteesta: https://www.interregeurope.eu/bioregio/library/#folder=1289
Policy brief perustuu tekijöiden näkemyksiin. Interreg Europe -ohjelma ei ole vastuussa sen sisältämistä tiedoista.
Lähteet:
EC, 2015. Euroepean Commission, Closing the loop – An EU action plan for the Circular Economy, COM/2015/0614, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52015DC0614
Geissdoerfer, M., Savaget, P., Bocken, N. M. & Hultink, E. J., 2017. The Circular Economy – A new sustainability paradigm?. Journal of Cleaner Production, 143, pp. 757-768.
Geng, Y., Fu, J., Sarkis, J., Xue, B., 2012. Towards a national circular economy indicator system in China: an evaluation and critical analysis. Journal of Cleaner Production 23, pp. 216-224. doi:10.1016/j.jclepro.2011.07.005.
Ghisellini, P., Cialani, C. & Ulgiati, S., 2016. A review on circular economy: The expected transition to a balanced interplay of environmental and economic systems. Journal of Cleaner Production, 114, pp. 11-32. doi:10.1016/j.jclepro.2015.09.007.
Loiseau, E., Saikku, L., Antikainen, R., Droste, N., Hansjürgens, B., Pitkänen, K., Leskinen, P., Kuikman, P. & Thomsen, M., 2016. Green Economy and related concepts: An overview. Journal of Cleaner Production, 139, pp. 361-271. doi:10.1016/j.jclepro.2016.08.024.
Su, B., Heshmati, A., Geng, Y., 2013. A Review of the Circular Economy in China: Moving from Rhetoric to Implementation. Journal of Cleaner Production 42, pp. 215-227. doi: 10.1016/j.jclepro.2012.11.020.
