Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 21.2.2024 esityksen Suomen aluetukikartan muuttamisesta. Esityksen mukaan Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat sekä Heinolan kaupunki poistettaisiin II-tukialueesta. Päijät-Hämeen liiton ja alueen kuntien näkemyksen mukaan aluetukikarttaan ei tule tehdä muutoksia kesken kauden, sillä vaikuttava aluekehitystyö vaatii pitkäjänteisyyttä.
- Hallituksen tavoitteena on toteuttaa johdonmukaista elinkeino-, yrittäjyys- ja teollisuuspolitiikkaa, joka antaa yrityksille varmuutta investoida. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että julkisen vallan tehtävänä investointien lisäämisessä on ennen kaikkea toimintaedellytysten luominen ja kilpailukykyisen investointiympäristön varmistaminen. Toimintaympäristön ennustettavuus on tässä aivan keskeinen kilpailutekijä. Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol pitää valitettavana Työ- ja elinkeinoministeriön esitystä Suomen aluetukikartan muuttamisesta, koska se heikentää päijäthämäläisten kuntien ja yritysten toimintaympäristön vakautta ja on siten ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa.
Alle kaksi vuotta sitten tehty aluetukipäätös perustuu todelliseen tarpeeseen
Valtioneuvosto nimesi kesäkuussa 2022 Hartolan, Heinolan, Padasjoen ja Sysmän II-tukialueiksi ohjelmakaudelle 2022–2027. Päätöksellä pyritään tasaamaan alueiden kehittyneisyyseroja sekä tukemaan valittujen kuntien kehitystä. Epäedullisen aseman arvioinnissa käytettyjä kriteereitä olivat muun muassa harva asutus, bruttokansantuote, työttömyys ja rakennemuutos.
Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä otettiin II-tukialueeseen vakavan suhteellisen taantuman ja rakennemuutoksen perusteella. Näiden kuntien väestörakenne ja pitkät etäisyydet vaikuttavat negatiivisesti aluetalouden yleisiin kehittymisedellytyksiin. Aluetukipäätös tehtiin harkiten kuntien kehityksen vahvistamiseksi sekä kehittämisresurssien riittävän vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteiden toteutumiseksi.
Hartolan, Heinolan, Padasjoen ja Sysmän tilanne on edelleen heikkenemässä
Korona-ajasta alkaneet ja Venäjän Ukrainaan kohdistaneen hyökkäyssodan myötä jatkuneet taloudelliset haasteet ovat heijastuneet pohjoisen Päijät-Hämeen kuntien elinvoimaan ja väestökehitykseen sekä moniin alueen yrityksiin.
Pohjoisen Päijät-Hämeen kuntien tilaa ja yleistä kehitystä kuvaavat mittarit ovat pääosin entisestään heikentyneet:
| Kunta | Väestö 12/2023 (12/2020) | Työttömyysaste 1/2024 (12/2020) | Väestöllinen huoltosuhde | Elinvoimaindikaattori 2022(2021) |
| Hartola | 2529 (2685) | 13,3 % (12,2 %) | 104,8 | -3,43 (-1,20) |
| Heinola | 17963 (18595) | 14,7 % (15,7 %) | 88,5 | -1,02 (-0,0123) |
| Padasjoki | 2724 (2888) | 13,0 % (12,8 %) | 107,7 | -1,72 (-2,41) |
| Sysmä | 3496 (3644) | 12,8 % (10,9 %) | 114,1 | -0,277 (-2,62) |
Alueelta on joutunut lopettamaan mm. rakennusalan yrityksiä, majoituspalveluita ja huoltoasemapalveluita. Esimerkiksi Hartolan suurimman työllistäjän Lehto Components Oy:n talotehdas on ollut nollakäytöllä viimeiset 1,5 vuotta. Nyt Lehto Group on yrityssaneerauksessa ja monet sen yhtiöistä ajautuneet konkurssiin. Talotehtaan toiminnoille etsitään uutta yritystä, joka jatkaisi perinteikästä rakennusalan toimintaa Hartolassa. Tällä on alueelle merkittävä työllistävä vaikutus ja tällä hetkellä tilanne on hyvin vaikea.
Perusteet II-tukialueella pysymiseen ovat siten vain entisestään vahvistuneet.
- Hämeen kauppakamari pitää välttämättömänä säilyttää II-tukiryhmässä Päijät-Hämeen erityistä investointitukea tarvitsevat kunnat, vahvistaa toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen. Investointitukijärjestelmän avulla kunnilla on paremmat mahdollisuudet ylläpitää työllisyyttä, lisätä yritysten investointihalukkuutta ja vahvistaa resilienssiä talouden murroksessa.
Vaikuttava aluekehitystyö vaatii aikaa
Edellisestä päätöksestä on kulunut vasta alle kaksi vuotta. Monet aluekehityshankkeet, erityisesti teollisuus- ja infrastruktuuri-investoinnit, vaativat pitkän suunnittelu- ja toteutusajan. Jo pelkästään uusiin investointeihin liittyvät kaavoitus- ja lupaprosessit saattavat valitusprosesseineen kestää useita vuosia
- Alle kaksi vuotta edellisestä päätöksestä on aivan liian lyhyt aika arvioida aluetukipäätöksen vaikuttavuutta, painottaa Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen. Teollisten hankkeiden osalta tällaisessa ajassa ei saada edes tontteja lainvoimaisiksi. Ja kun samaan aikaan myös ELY:n rahoituspäätökset ovat olleet jumissa Eura-järjestelmän käyttöönoton viivästymisen vuoksi, ei aluekehityksen tukitoimia ole myöskään tähän mennessä voitu riittävässä määrin käynnistää.
Yritykset ja sijoittajat tarvitsevat vakautta ja ennustettavuutta tehdessään päätöksiä investoinneista. Tempoileva tukipolitiikka heikentää luottamusta ja vähentää investointihalukkuutta, kun taas pitkäjänteinen sitoutuminen luo vakaan ja houkuttelevan toimintaympäristön.
- Mahdollisimman suuri ennakoitavuus ja luottamus tehtyihin päätöksiin ja linjauksiin on juuri sitä paljon puhuttua yritysystävällisyyttä ja vetovoimaa, jota Suomessa ja maakuntien tasolla halutaan elinkeinoelämään luoda. Fakta on, että yrityksiä syntyy ja sijoittuu sinne, missä työllistämistä, toiminnan kehittämistä ja markkinoilla pärjäämistä ei turhaan vaikeuteta poukkoilevalla päätöksenteolla, muistuttaa Päijät-Hämeen yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo.
Tukialueet
Alueiden kehittämisen tukialueet määritellään EU:n kriteereiden mukaan, joista keskeisimpiä ovat väestöntiheys, BKT ja työttömyysaste sekä tietyt maantieteelliset erityispiirteet. Tukialueeksi on mahdollista nimetä myös vakavan rakennemuutoksen kohteena olevia alueita.
Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä kuuluvat tällä hetkellä II-tukialueeseen ja uhkana on pudota III-kategoriaan.
Mikäli näin kävisi, alueen yritysten tuki muuttuu seuraavasti (suluissa nykinen tuki-%):
• suuri yritys 0 % (15 %)
• keskisuuri yritys 10 % (25 %)
• pieni yritys 20 % (35 %)
Tarkemmin tukialueista: https://tem.fi/tukialueet
Lisätietoja
Niina Pautola-Mol, maakuntajohtaja
puh. 044 077 3010, niina.pautola-mol(a)paijat-hame.fi
Antti Kalliomaa, edunvalvontajohtaja
puh. 040 547 7157, antti.kalliomaa(a
