Etelä-Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajistot, maakuntajohtajat ja nimetyt kansanedustajat kokoontuivat Etelä-Suomen neuvottelukunnan kokoukseen Helsinkiin keskiviikkona 22.11.2023 päättämään maakuntien yhteisistä kärkitavoitteista tulevalle EU- vaalikaudelle. Europarlamenttivaalit on kesäkuussa 2024.
Talouden, tutkimuksen ja infrastruktuurin vahvistamista huomioiden muuttunut geopoliittinen tilanne
Etelä-Suomen maakuntien yhteiset europarlamenttivaalien tavoitteet painottuvat talouteen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin, joita tulee vahvistaa niin, että huomioimme muuttuneen geopoliittisen tilanteen, energiamurroksen ja ilmastonmuutoksen. Etelä-Suomen maakuntien, eli talouden veturialueen ja vahvan vientiteollisuuden alueilla, on välttämätöntä huolehtia infrastruktuurin toimivuudesta ja taata huoltovarmuus. Tämä on tärkeää niin elinkeinoelämän kuin asukkaiden elintärkeiden toimintojen varmistamiseksi mutta myös maanpuolustuksen näkökulmasta.
Euroopan unionin liikennepolitiikan CEF (Connecting Europe Facility) -ohjelman rahoitusta tulee vahvistaa ja Suomen tulee aktiivisesti hyödyntää sitä etenkin raideliikenteen kapasiteetin ja välityskyvyn kehittämiseksi eteläisessä Suomessa. Sähköisen liikenteen ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin kehitys, rahoituskanavat ja ennustettava sääntely-ympäristö tulee turvata.
Suunnannäyttäjärooli ilmastopolitiikassa ja korkeatasoista T&K-rahoitusta
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaan ennakoidaan kohdistuvan merkittäviä rahoituksen supistumispaineita. Rahoituksen saamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi Suomen on uudistettava omia koheesiopolitiikan (Euroopan unionin kehityseroja tasaavan politiikan) linjauksia. Rahoitus tulisi kytkeä jäsenvaltioiden kilpailukykyä, talouskasvua, osaamista, energiamurrosta, turvallisuutta, digitalisaatiota, tutkimusta ja uusia innovaatioita edistäviin ja elinkeinorakennetta uudistaviin toimiin.
- Euroopan unionin tulee kädenlämpöisen koheesiopolitiikan sijaan tulevaisuudessa vahvistaa entistä enemmän korkeatasoisinta ja globaalisti kilpailukykyisintä tutkimusta ja liiketoimintaa. Päijät-Hämeessä tämä tarkoittaa muun muassa panostuksia hiilineutraalisuustavoitteen tukemiseen, sähköisen liikenteen osaamisen kehittämiseen ja uudistuvan sekä kestävän elintarviketeollisuuden tarpeiden huomioimiseen, toteaa Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Pekka Komu.
Etelä-Suomessa on vahva tahtotila olla globaalisti vihreän siirtymän edelläkävijä. Euroopan unionin on jatkettava suunnannäyttäjäroolia ilmastopolitiikassa kansalliset ja alueelliset erityispiirteet ja kokonaiskestävyys huomioiden. Vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen korkeaa tasoa sekä innovaatioiden pilotointia kaupungeissa ja alueilla.
- On selvää, että muuttunut toimintaympäristö edellyttää EU:n aluepolitiikan uudelleen arviointia. Aluekehityserojen tarkastelussa tulisi huomioida paremmin alueiden erityispiirteet, paikallisten haasteiden huomioon ottaminen sekä rahoituksen vaikuttavuus, päättää Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol
Lisätietoja:
Niina Pautola-Mol
maakuntajohtaja
+358 44 077 3010
niina.pautola-mol(a)paijat-hame.fi
Kannanoton kokonaisuudessaan voi lukea liitteestä:
https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2023/11/Etela-Suomen-EU-vaalikarjet-1.pdf
