Katse akuutista kriisistä tulevaan
Maaliskuun 2020 aikana koronakriisi mullisti Suomen, ja vain hieman aiemmin muu Eurooppa otti iskun vastaan. Terveyskriisillä on vakavat taloudelliset seuraamuksensa, jotka syvenevät mitä pidemmälle talouden pysähtyneisyys etenee. On selvää, että maailmantalous kääntyy jyrkkään laskuun, Suomen taloudesta puhumattakaan.
Tulevan ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa. Koronaviruksen etenemistä aaltoineen ei voi ennustaa. Emme tiedä, milloin lääkkeet ja rokotteet ovat turvallisia ja testattuja. Yhteiskunnan rajoitteiden kestosta ei ole varmuutta. Arviot taloudellisista vaikutuksista vaihtelevat, myös toimialoittain. On selvää, että negatiiviset vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä useampi sairastuu, mitä enemmän virus leviää, ja mitä laajemmat ja pitkäkestoisemmat yhteiskunnalliset rajoitustoimet poliittisilla päätöksillä valitaan.
Akuutti kriisi on kestänyt Suomessa noin puolitoista kuukautta. Maan hallitus on tehnyt mittavia ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä, jotta akuutista kriisistä selviydytään, yhteiskunnan muutoskykyä joustavoitetaan sekä luodaan edellytyksiä tulevalle kasvulle.
Sillä koronakriisin jälkiseuraamukset maksetaan lopulta yksilötasolla – työttömyyden, lomautusten, taloudellisten menetysten ja lopulta verotuksen kiristymisen maksaja on tavallinen kansalainen. Seuraamuksia voidaan minimoida vastuullisella poliittisella päätöksenteolla, vankalla talouspoliittisella harkinnalla sekä asiantuntijoita kuulemalla – niin kunnallisessa, maakunnallisessa kuin valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Arvot puntarissa
Koronapandemia voidaan nähdä tutkijoiden termein mustana joutsenena tai disruptiona vallitsevaan tilanteeseen. Poikkeus- tai häiriötila, disruptio, tarjoaa meille mahdollisuuden oppia. Erityisesti kriisi on opettanut ja pakottanutkin puntaroimaan sekä omia että yhteiskunnallisia arvojamme – mikä lopulta on tärkeää?
Perinteisesti ajattelemme, että monia valintoja tehdään talous edellä. Kriisi on nostanut esille, ettei talous suinkaan ole ainoa arvomme, ja että terveys saa yllättävänkin kovan arvostuksen ohi talouden, kun arvottamiseen on kriisin keskellä päädytty. Julkisesta keskustelusta voi myös päätellä, että sosiaalinen hyvinvointi, tai pikemminkin pahoinvoinnin välttäminen, vapisuttaa pelkän terveysarvon puntaria.
Halusimme tai emme, akuutin kriisin jälkeen talous painaa raskaana vaakakupissa – ilman tervettä taloutta meillä ei ole varaa nykyisenkaltaisiin palveluihin. Koronakriisin talousvaikutukset yhdistettynä ikäluokkien pienenemiseen, kasvavaan eläkeläisten määrään ja rakenneuudistusten puutteeseen pakottavat poliittisen järjestelmämme tarkastelemaan ja arvioimaan hyvinvointivaltiomme rakenteita uudelleen. Aivan lähitulevaisuudessa.
Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin?
Tuhkan ripottelusta ei juuri käteen jää. Maailma muuttuu, mutta pian meillä on käsissämme uusi normaali, johon totumme kyllä.
Aluetaloutemme tulee elpymään. Päijäthämäläinen vahvuus jälleenrakennuksessa on monipuolinen elinkeinorakenne. Emme ole yhden teollisuudenalan tai palveluhaaran takana. Isku osuu, mutta monet säilyttävät työpaikkansa ja monilla aloilla on samanaikaisesti kasvua. Erityisesti kotimaisella elintarviketeollisuudella on hyvä tilanne, kotimaista ruokaa ja ruuantuotantoa arvostetaan enemmän kuin koskaan. Lähellä tuotetun arvo kasvaa.
Kansainvälinen matkailu elpyy hitaasti ja vie aikaa. Kotimaisen matkailun osalta meillä on hyvä tilanne edessäpäin – meillä on tilaa, luontoa rauhaa, puhdasta ilmaa, väljyyttä, pientä skaalaa. Niitä asioita, joita ensivaiheessa koronan jälkeen arvostetaan.
Kriisin keskellä olemme oppineet yrittäjyyden arvostusta ja osoittamaan sitä. Paikallisten yrittäjien hätä on saanut kuluttajan tukemaan ja kaipaamaan tuttua yrittäjää. Toisaalta työvoiman joustokyky ja -halu on kriisin edessä vahvistunut ja työpaikkojen säilyttämiseksi tehdyt toimet ovat saaneet ymmärrystä.
Suurin ja vaikuttavin harppaus tehtiin, kun koronakriisi siirsi Suomen digiaikaan muutamassa viikossa. Työn tekemisen ja opetuksen tavat mullistuivat ja pysyviä vaikutuksia jää. Terveydenhuollon etäpalveluihin on pakon edessä totuttu ja niihin on tykästytty. Tämä edesauttaa palvelujen saatavuutta maakunnassamme myös jatkossa – emmehän tarvitse seiniä vaan lääkäriä.
Terveyden menettämisen pelon edessä on tehty globaaleja, nopeita ja ennennäkemättömiä toimenpiteitä. Vaikka haluaisimme, emme voi estää koronan kaltaista pandemiaa. Koronan, rajoitusten ja epävarmuuksien kanssa on opittava elämään. Koronavirus ei poistu keskuudestamme.
Yhteistyö eri tahojen kanssa on kriisin myötä tiivistynyt; kuntajohtajien, hyvinvointiyhtymän, yrittäjien, kauppakamarin, ELY-keskuksen, TE-toimiston, aluehallintoviraston, poliisin, puolustusvoimien sekä ministeriöiden kanssa. Tilannekuvaa on luotu ja tietoa vaihdettu. Luottamus on kasvanut. Tästä on hyvä rakentaa tulevaan. Yhdessä.
Lisätietoja
Laura Leppänen
maakuntajohtaja
puh. 040 767 4364
laura.leppanen(a)paijat-hame.fi
