Kiinteistönomistajat ovat merkittäviä vaikuttajia: heidän vastuullaan on kiinteistön kunnossapito ja arvon säilyminen tänään mutta myös tulevaisuudessa. Kiinteistönomistajat tekevät kivijalan tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä, jotka vaikuttavat myös siihen, minkälaisia toimijoita kivijalkaan tulee. Digitaalisia työkaluja käytetään jo paljon eri toimialoilla ja niiden käyttö kaikkialla vain kasvaa tulevaisuudessa. Mutta niitä ei osata vielä monipuolisesti hyödyntää kivijalkatilojen saavutettavuuden nopeuttamisessa.
LUT-yliopiston, Lahti City ry:n ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa tuotettiin Dikkaa-malli, joka on toimintatapa kivijalan paremman saavutettavuuden edistämiseksi. Malli tarjoaa oivalluksia ja käytännöllisiä ehdotuksia, miten kiinteistöjen ja liiketilojen omistajat sekä toimitilavälittäjät voivat esimerkiksi digitalisaation keinoin vauhdittaa kivijalan saavutettavuutta ja sen myötä parantaa kaupungin keskustan elinvoimaa.
Kiinteistöillä suurin rooli keskustan elinvoiman säilyttämisessä
Tulevaisuudessa kiinteistöjen ja liiketilojen tuloksen tekeminen edellyttää keskustan kivijalkaan entistä monipuolisempaa käyttöä, esimerkiksi pop up-toimintaa, taidetapahtumia ja yhteisöllisiä työtiloja. Tilojen yhteiskäyttö lisääntyy, ja sama tila voi eri vuorokaudenaikoina tarjota mahdollisuuden erilaisille toiminnoille, tai siinä voi olla yhtäaikaisesti monta eri alan toimijaa, jotka tekevät yhteistyötä, täydentävät toistensa toimintoja – tai sitten eivät. Tulevaisuudessa kaupunki-infra tukee työelämää ja asiointia antamalla vinkkejä ja kertomalla vapaana olevista liiketiloista, joiden käyttöönottoa mobiilityökalut nopeuttavat ja helpottavat. Tämä kaikki edellyttää uudenlaista osaamista välittää tilaa sekä miettiä sen toimivuutta ja suhdetta ympäristöönsä.
Lahden ydinkeskustan pinta-alasta lähes 70 % on yksityisten kiinteistöjen omistuksessa. Näissä kiinteistöissä sijaitsevat kivijalkatilat kauppoineen ja palveluineen. Näistä kiinteistöistä yli 60 % on asunto-osakeyhtiöitä, joissa lainmukaiset päätöksenteot ja heterogeeninen omistajakunta vaikuttavat kivijalkatilojenkin tulevaisuuteen. Keskustan kiinteistöillä on nyt jo, ja tulevaisuudessakin, monia taloudellisia haasteita
edessään. Heidän tulee mm. pohtia, miten tulorakennetta muutetaan, jos tuotto liiketiloista laskee.
- Kiinteistöissä ja niiden kivijalkatiloissakin voitaisiin hyödyntää digitaalisia varausjärjestelmiä ja älylukitusta, jotta tilat saataisiin nopeasti käyttöön. Tilan vuokraaminen ja sopimusten tekeminen voisivat hoitua helposti verkossa. Näillä keinoin säästettäisiin kaikkien resursseja, toteaa LUTyliopiston erikoistutkija Satu Parjanen.
Digitaalisuus ja kuluttajien käyttäytyminen määrittävät kivijalkatilojen tulevaisuutta
Korona-aika on vauhdittanut ja kasvattanut verkkokauppaa sekä muuttanut kuluttajien käyttäytymistä. Digitaaliset työvälineet on otettu laajasti eri toiminnoissa käyttöön ja etätyön tekeminen on yleistynyt. Kuluttajien käyttäytyminen on muuttanut kivijalkatilojen käyttötarpeita ja kysyntää monipuolisemmaksi ja uudenlaiseksi. Digin lisäksi yhteiskunnalliset yllätykset, hintojen nousut, globaalit trendit ja jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ovat kasvattaneet lyhytaikaiskysyntää liiketiloihin sekä kaupalliseen että ei-kaupalliseen käyttöön kuten taide- ja kulttuurikäyttöön.
Parturi-kampaamoalan toimijoista suurin osa käyttää jo digitaalista varausjärjestelmää. Sekä varatut ajat että fyysisen kaupan, verkkokaupan ja sosiaalisen median tasapainottaminen työaikaan määrittelevät myös kivijalkatilojen toimintoja ja vaikutuksia ympäristöön. Aukioloajoista on tullut nopeammin muuttuvia ja joustavia.
Lähes kaikki yritykset, varsinkin pienet kivijalkayritykset käyttävät sosiaalista mediaa markkinoinnin tärkeimpänä ja ainoana alustana sen edullisuuden ja helppouden vuoksi. Sitä käytetään myös paljon asuntojen markkinoinnissa, mutta liiketilojen markkinoinnissa sitä ei vielä osata hyödyntää.
Tänään ja tulevaisuudessa Z- ja Alfa-sukupolvet etsivät ja haluavat löytää asioita verkosta. Kaiken on oltava kattavasti verkossa. Jos ei ole, se ei kiinnosta. Liiketiloista pitäisi saada kaikki tiedot, joilla on positiivinen vaikutus liiketilan valitsemiseen: Hinta, koko, tekniikka, varustetaso, tehdyt remontit, kiinteistön sijainti, alueen vilkkaus, ympäristön palvelut ja kiinnostavat tarinat, lisää Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen.
Tyhjä liiketila on aina huono signaali kuluttajalle, kiinteistölle ja kaupunkikuvalle
Kivijalkatilojen kautta rakennetaan mielikuvaa elävästä kaupunkikeskustasta. Tyhjänä ja passiivisena kivijalkatilat eivät elävyyttä lisää ja pahimmillaan ne voivat leimata jopa kokonaisen kadun tai korttelin. Mutta tyhjänäkin kivijalkatila voi olla herättävä ja pysäyttävä, jos sen mahdollisuuksia hyödynnetään. Jos tilassa on toimintaa, voisi alue alkaa kiinnostaa muutoinkin. Ihmiset hakeutuvat sinne, missä on muitakin ihmisiä. Elävä ympäristö profiloi keskustaa eikä ole vain yhden kiinteistön asia. Myös kaupungin ja kiinteistöjen välinen ja kiinteistöjen ja liiketilan omistajien sekä kiinteistöjen keskinäinen yhteistyö on tärkeää.
Kadun käyttäjä on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, ja muistiin jää jälkiä positiivisista ja negatiivisista kokemuksista ja havainnoista. Tutkimusten mukaan parhaiten havaitaan se, mikä on ihmisen tasolla. Oli tila sitten tyhjänä tai käytössä, mielenkiintoinen ja siisti kivijalkatila tarjoaa positiivisia kaupunkikokemuksia. Kaduilla liikkujia houkutellaan jo ulkotilassa visuaalisin ja viihtyisyyttä lisäävin
elementein, tuoksuin ja äänin.
Visuaalisesti ja fyysisesti aktiivinen kivijalassa oleva liike ja näyteikkunan kautta sisällä näkyvä toiminta tuovat alueelle enemmän kulkijoita, mikä vahvistaa alueen identiteettiä ja luo turvallisuutta.
Dikkaa-malli kiinteistönomistajille, liiketilan omistajille, toimitilavälittäjille ja liiketilan käyttäjille
Dikkaa-malli on suunnattu kiinteistöjen omistajille, liiketilojen omistajille, toimitilavälittäjille. Välillisesti se palvelee myös erilaisia tilojen käyttäjiä, sekä tarjoaa esimerkiksi kaupunkien sijoittumismarkkinoille näkökulmia keskustan kivijalkatilojen mahdollisuuksiin. Mallia voi hyödyntää kaupunkien kehittämisessä muuallakin.
Dikkaa-malli on kehitetty Digitaalisuus keskustan kivijalkaliiketilojen tulevaisuuden elinvoiman määrittäjänä korona-ajan jälkeen -hankkeessa. Hanketta on rahoitettu osana Euroopan unionin Covid-19 pandemian johdosta rahoittamia toimia (React EU).
Dikkaa-malli verkossa:
Dikkaa-malli (36 sivua) löytyy kokonaisuudessaan kahdesta verkkosivustosta:
LUT-yliopiston julkaisuarkisto: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061254141
Lahti City kotisivut: https://lahticity.fi/yhdistys/dikkaa-malli/
Lisätiedot:
Satu Parjanen, erikoistutkija, LUT-yliopisto, satu.parjanen@lut.fi, 0400779894
Pipsa Wirtanen, toiminnanjohtaja, Lahti City ry, pipsa.wirtanen@lahticity.fi, 0405321299
Sara Ikävalko, kaupunki- ja palvelumuotoilun lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, sara.ikavalko@lab.fi, 0447081841
