Kulttuurimatkailu on laaja käsite, joka pohjaa usein kulttuuriperintöön. Suomen kulttuuriperintöstrategian mukaan kulttuuriperintöä syntyy ihmisen toiminnan tuloksena ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Se kertoo arvojen, uskomusten, tietojen, taitojen ja perinteiden muutoksesta. Kulttuuriperintö voi olla aineellista, aineetonta tai digitaalista. Kulttuuriperintöä uudistetaan, säilytetään ja siirretään tuleville sukupolville.
- Euroopan kommission matkailuun ja liikenteeseen liittyvän tiedonannon mukaan Euroopan matkailusta 40 % on kulttuurimatkailua, kun taas kulttuuriperintöbarometrin mukaan kotimaan matkailijoista 10 %:lla on vuoden 2017 ja 2021 välillä noussut halu käyttää enemmän aikaa ja rahaa kulttuuriperintömatkailuun, kuvaa kulttuurimatkailun merkitystä erikoisasiantuntija Anni Alho Museovirastosta.
Huhtikuussa Lahdessa järjestetyssä tilaisuudessa tutustuttiin Museoviraston hallinnoimiin kulttuuriperintöalan sopimuksiin, luetteloihin, kulttuurireitteihin ja tunnuksiin sekä niiden potentiaaliin matkailun näkökulmasta. Alhon lisäksi kulttuuriperinnöstä Museovirastosta alustivat Leena Marsio ja Stefan Wessman. Päijäthämäläisiä kohteita ei näiltä listoilta (vielä) juuri löydy, mutta kulttuuriperintöä on tunnistettu ja tuotteistettu osaksi matkailua.
Yksi UNESCO-kohde Päijät-Hämeessä jo on, ja paikallista näkökulmaa avattiin Salpausselkä UNESCO Global Geoparkin kautta: Geologisesti ainutlaatuisen luonnon lisäksi Geopark huomioi myös siihen liittyvän alueen kulttuuriperinnön. Alueellista näkökulmaa tilaisuuden puheenvuorossa toivat kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin päällikkö Arto Asikainen Visit Lahdesta ja Salpausselkä Geoparkin toiminnanjohtaja Kati Komulainen.
- Unescon geopark-alueilla tavoitteena on nostaa esille niin luonnon kuin kulttuuriperinnön erityispiirteet ja näiden väliset yhteydet. Matkailupalveluita tarjoavat yritykset ovat tässä avainasemassa. Edistämme kestävää kulttuurimatkailua kumppanitoimintamme ja alueellisen kestävän matkailun kehittämissuunnitelmamme kautta, kertoo Komulainen.
Kestävää kulttuurimatkailua edistetään jo Päijät-Hämeessä, kun osana Geopark-työtä on laadittu oma kehittämissuunnitelma. Sen periaatteiden mukaisesti toimimme yhdessä, vaalimme, tunnemme ja teemme näkyväksi alueemme luontoa ja kulttuuriperintöä, vahvistamme hyvinvointia ja alueemme elinvoimaisuutta sekä toimimme ympäristöystävällisesti.
- Laaditut periaatteet sopivat hyvin kulttuurimatkailuun, kuten myös juuri valmistuneen Päijät-Hämeen vihreän siirtymän ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, toteaa Päijät-Hämeen liiton kehittämisjohtaja Juha Hertsi.
Tilaisuuden työpajaosion tuloksena syntyi näkökulmia kestävän kulttuurimatkailun edistämiseen, joiden pohjalta Päijät-Hämeessä kulttuurimatkailua voidaan kehittää tulevaisuudessa. Kulttuuriperintöä tunnistettiin työpajassa erityisesti veden, vesistöjen, urheilun ja ruoan ympäriltä. Ryhmissä löydettiin mm. teema-aihioita sekä potentiaalisia kohteita Euroopan kulttuurireitteihin.
Tilaisuuden järjestivät Museovirasto, Visit Lahti, Salpausselkä UNESCO Global Geopark, Lahden museot ja Päijät-Hämeen liitto.
Aineettomaan kulttuuriperintöön tutustutaan tarkemmin käytännön kautta 17.5., kun Geopark, Lahden museot ja Päijät-Hämeen liitto järjestävät sahtiseminaarin Hollolassa. Ilmoittautua voit 12.5. saakka.
