Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelman seuranta vuodelta 2023
Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelman seurannan vuodelta 2023 ja lähettää sen tiedoksi Päijät-Hämeen kuntiin sekä hyvinvointialueelle.
Seuranta 2023 Liikkuva Päijät-Häme (pdf)
Päijät-Hämeen maakuntastrategia 2050 ja maakuntaohjelma 2026–2029 osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettaminen
Strategiatyö on käynnistynyt. Maakuntastrategia valmistuu kesällä 2025, maakuntaohjelma ja sitä täydentävä älykkään erikoistumisen strategia valmistuvat vuoden 2025 loppuun mennessä.
Maakuntahallitus asetti nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelman, Päijät-Hämeen maakuntastrategian 2050 ja siihen rakentuvan maakuntaohjelman 2026–2029 valmisteluprosessia kuvaa laadittu esitys osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS ). Sen tarkoituksena on antaa kaikille Päijät-Hämeen kehittämisestä kiinnostuneille tietoa työn vaiheista ja aikataulusta sekä vaikutusmahdollisuuksista valmistelun eri vaiheissa.
Maakuntastrategia ja -ohjelma tarkistetaan valtuustokausittain neljäksi vuodeksi. Strategiatyötä koordinoi Päijät-Hämeen liitto. Valmistelua johtaa maakuntajohtaja ja valmistelua ohjaa liiton johtoryhmä.
Maakuntahallitus edellyttää Kanta- ja Päijät-Hämeelle omaa elinvoimakeskusta
Päijät-Hämeen maakuntahallitus päättää ilmaista tukensa valtion aluehallintouudistuksen tavoitteille, mutta samalla esittää huolensa valmisteilla olevasta mallista, jossa Kanta-Häme ja Päijät-Häme olisivat mahdollisesti osa Etelä-Suomen elinvoimakeskuskokonaisuutta Uudenmaan maakunnan kanssa. Tämä johtaisi tilanteeseen, missä elinvoimakeskuksista tulisi niin kooltaan kuin resursseiltaan valtakunnallisesti erittäin epäsuhtaisia. Tämä hankaloittaa elinvoiman kehittämistä.
Päijät-Hämeen maakuntahallitus korostaa tarvetta varmistaa elinvoimakeskusten tasavertainen palvelukyky ja palvelurakenne, jotta yrityksiä ja toimijoita voidaan palvella tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti eri maakunnissa. Elinvoimakeskusten vaikutusalueella resurssien tulisi jakautua niin, että sekä kaupunkialueet että maakuntien pienemmät kunnat ja yritykset saavat tarvittavan tuen kehittämiseen ja investointeihin.
Päijät-Hämeen maakuntahallitus korostaa riittävien vaikutusarviointien merkitystä ennen uudistuksen toimeenpanoa sekä pitää mahdollisena vaihtoehtoa, missä uudistus toimeenpannaan porrastetusti. Päijät-Hämeen maakuntahallitus edellyttää, että Kanta- ja Päijät-Hämeeseen perustettaisiin oma Hämeen elinvoimakeskus.
Maakuntahallitus edellyttää Päijät- ja Kanta-Hämeelle omaa elinvoimakeskusta. Elinvoimakeskuksen yhdistäminen Uudenmaan kanssa loisi valtavan organisaation, joka arviomme mukaan ei pystyisi vastaamaan parhaalla tavalla Päijät-Hämeen tarpeeseen. Samanlaista ajattelua on niin Kanta-Hämeessä kuin Uudellamaallakin, joten emme jää tässä näkemyksessä yksin.
Meillä on Päijät-Hämeessä kasvun ja kehityksen vaihde päällä, jota ryhdittää LUT-yliopiston uudet avaukset ja yritysten onnistumiset. Haluamme pitää tästä vauhdista kiinni yhteistyössä valtion kanssa. Elinvoimakeskus on yksi palanen tässä kokonaisuudessa ja toivomme kaikkien kannalta hyvää ratkaisua – Päijät- ja Kanta-Hämeen omaa elinvoimakeskusta.
Pekka Komu, maakuntahallituksen puheenjohtaja
Vuoden 2024 aluekehittämisen keskustelut valtion ja maakuntien kesken
Aluekehittämisen keskustelut ovat lakisääteinen valtion ja alueiden välinen menettely, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä ja vuorovaikutusta alueiden kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskusteluissa pyritään valtion ja alueiden yhteisen näkemyksen muodostamiseen alueiden kehittämisen tavoitteista, toimeenpanosta ja toimintaedellytyksistä otettavaksi huomioon eri toimijoiden toiminnan ja talouden suunnittelussa.
Maakuntien yhteiset keskustelut toteutetaan itäisen, pohjoisen, eteläisen ja läntisen Suomen maakuntien kanssa. Päijät-Hämettä koskevat keskustelut ovat 24.4. aamupäivällä yhdessä Eteläisen Suomen maakuntien kanssa ja iltapäivällä on Päijät-Hämeen liiton ja valtion välinen keskustelu.
Etelä-Suomen teemat keskusteluun ovat TKI-toiminnan ja sitä tukevan osaamisen vahvistaminen sekä vihreä siirtymä ja kestävä kasvu.
Päijät-Hämeen teemoiksi valittiin elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen, TKI-kasvun ja osaavan työvoiman tarpeet maakunnassa (ml. TKI-infra sekä PK -yritykset) sekä suurten kaupunkien maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL -sopimus.
Päijät-Hämeen vihreän siirtymän ohjelman hyväksyminen
Keskustelun jälkeen esittelijä muutti esitystään siten, että sivulle 36 lisätään introtekstiin seuraava lause. “Hyvinvoivilla metsillä on tärkeä rooli uusiutumattomia luonnonvaroja kuluttavien materiaalien korvaamisessa”. Maakuntahallitus hyväksyi Päijät-Hämeen vihreän siirtymän ohjelman.
Vihreän siirtymän ohjelma (pdf)
Päijät-Hämeen liiton henkilöstöraportti vuodelta 2023
Maakuntahallitus merkitsi Päijät-Hämeen liiton henkilöstöraportin vuodelta 2023 tiedoksi ja saattaa sen maakuntavaltuuston tietoon vuoden 2023 tilinpäätöksen tausta-aineistona.
Henkilöstöraportti vuodelta 2023 (pdf)
Vuoden 2023 tilinpäätöksen hyväksyminen
Vuoden 2023 tilinpäätös oli liiton toiminnan ja talouden osalta sangen hyvä. Tilikauden tulos oli odotettua parempi ja 50 663,63 euroa ylijäämäinen. Pelastuslaitoksen 197 312,21 euron alijäämä käänsi tilikauden tuloksen kuitenkin 146 648,58 euroa alijäämäiseksi.
Pelastuslaitos siirtyi 1.1.2023 hyvinvointialueelle, mutta kirjanpidollisesti liiton tehtävänä on seurata pelastuslaitoksen kuluja ja tuottoja loppuselvityksen tekemiseen asti. Loppuselvitys tehdään heti kun Asikkalan puolivakinaisen palokunnan varallaolokorvauskiista on ratkaistu.
Mahdollinen ylijäämä palautetaan kunnille ja mikäli loppuselvitys on alijäämäinen, se laskutetaan kunnilta yhteistoimintasopimuksessa sovitun mukaisesti.
Työterveyspalvelujen hankinta
Maakuntahallituksen päätöksellä Päijät-Hämeen liiton työterveyspalvelut tuottaa 1.4.2024 alkaen Mehiläinen Oy.
Tutkimuspäällikön toimen lakkauttaminen ja suunnittelijan toimen perustaminen
Tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen siirtyy eläkkeelle 31.3.2024. Aluesuunnittelun vastuualueella on tarve järjestellä tehtäviä uudelleen ja maakuntahallitus päätti perustaa tutkimuspäällikön toimen tilalle toistaiseksi voimassa olevan suunnittelijan toimen 1.5.2024 lukien.
Lausunto valtatien 4 toimenpideselvityksestä välillä Lusi-Kanavuori, Heinola, Sysmä, Hartola, Joutsa, Toivakka ja Jyväskylä
Maakuntahallitus valtuutti maakuntajohtajan tekemään lausunnon 2+2 kaistainen valtatie eritasoliittymin -vaihtoehdon pohjalta.
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman 2040+ kilpailutus
Liikennejärjestelmäsuunnitelma toimii samalla TEN-T-asetusehdotuksen mukaisena seudullisena kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmana (SUMP, sustainable urban mobility plan). Päijät-Hämeen liitto vastaa lakisääteisen maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja seurannasta.
Maakuntahallitus hyväksyi arvioinnissa korkeimmat pisteet saaneen Sitowisen tarjouksen, jonka kokonaishinta on 59 600 € (alv. 0 %).
Päijät-Hämeen liiton edustus CPMR-järjestössä
Maakuntahallitus valitsi Johanna Ekmanin Päijät-Hämeen liiton edustajaksi Itämerikomission Executive Commiteehen kaudelle 2025-2026 sekä
CPMR Transport Working Groupiin vuosille 2024-2026.
Maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenmuutos
Maakunnan yhteistyöryhmän varajäsenen Veli-Matti Uskin tilalle nimitettiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueen johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska.
Lisätietoja
Jari Paakkunainen
hallintojohtaja
puh. 044 3719 455
jari.paakkunainen(a)paijat-hame.fi
