Päijät-Häme voi tarjota ratkaisuja EU-maiden haasteisiin

Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. Näin todetaan uudessa hallitusohjelmassa, ja tämä on tärkeää meidän kaikkien muistaa. Vaikka Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995 lähtien, edelleen liian usein törmää siihen ajatteluun, että ”siellä EU:ssa” ja ”siellä Brysselissä”. EU on yhtä kuin me.

Pelkästään sisämarkkinoiden lainsäädäntö ja strategiat vaikuttavat yritysten ja kuluttajien päivittäiseen elämään. EU:n budjetista rahoitetaan toimia kaikilla unionin politiikan aloilla maataloudesta ja aluepolitiikasta tutkimukseen ja yritystoimintaan.

EU:n koheesio- ja aluepolitiikka puolestaan on käytännössä realisoitunut hankerahoituksena, joka on luonut alueille uusia työpaikkoja, edistänyt yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, vahvistanut alueen kilpailukykyä, antanut mahdollisuuden kehittää esimerkiksi uusia liikenteen ja energiantuotannon ratkaisuja, tukenut TKI-toimintaa ja digitaalista siirtymää.

On siis oman etumme mukaista kehittää EU:ta paremmaksi, jotta unionista tulisi hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti entistä vahvempi globaalisti ja entistä toimintakykyisempi.

Siinä, missä Suomi tekee yhteistyötä samanmielisten EU-maiden kanssa omien tavoitteidensa edistämiseksi, on EU-vaikuttaminen myös osa Päijät-Hämeen liiton edunvalvontaa, ja teemme sitä yhdessä Etelä-Suomen maakuntien, Brysselissä toimivan Helsinki EU-officen sekä muiden kumppaneiden kanssa.

Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa 2024. Jo nyt pitäisi olla vaikuttamassa vaalien jälkeen muodostettavaan unionin strategiseen linjaan ja seuraavan komission ohjelmaan, sillä pohjia kirjoitellaan Brysselissä jo tällä hetkellä.

Mihin meidän sitten pitäisi vaikuttaa? Ainakin kaupunkien ja alueiden roolia tulisi seuraavassa komission ohjelmassa vahvistaa, jo pelkästään siksi, että vihreän siirtymän ja digisiirtymän käytännön toimeenpano tapahtuu kaupungeissa, alueilla ja yrityksissä.

Toiseksi, kansallisesta näkökulmasta katsottuna aluekehityksen rahoituksen malli tulisi uudistaa niin, että se huomioisi paremmin suuralueiden ja maakuntien sisäiset kehityserot.

Sen sijaan tutkimukseen ja innovointiin keskittyvä Horisontti -ohjelman excellence -periaatteeseen ei tule koskea, jotta myös jatkossa rahoitus ohjautuu laadun perusteella.

Ilmaston ja puhtaan energian edistämistoimien osalta voisimme pitää enemmän ääntä, esimerkiksi varmistaa, että kaltaisemme edelläkävijät saavat tukea siinä, missä myös heikommin edistyneitä jäsenmaita ja alueita tuetaan. Tai että Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden oivallukset ja osaaminen päätyisivät monien muidenkin EU-kaupunkien tietoisuuteen ja käyttöön.

EU:ssa saavat äänensä kuuluviin ne, joilla on esittää ratkaisuja EU-maiden erilaisiin haasteisiin. Päijät-Hämeen vahvuudet huomioiden meillä on annettavaa monellakin alueella, ympäristöteknologian ja sähköisen liikenteen ratkaisuista puhtaaseen elintarviketuotantoon ja kiertotalouden keksinnöistä kestävään metsätalouteen, muutama vain mainitakseni.

On aika siirtyä tavoitteista konkretiaan, ja siksi käynnistämmekin edunvalvonnan päivityksen nyt heti elokuussa – tietysti yhteistyössä maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa.

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Molin kirjoitus julkaistiin Etelä-Suomen Sanomien Lukijalta-palstalla 8.8.2023.