Päijät-Hämeen liitto esittää Liikenne- ja viestintäministeriölle Valtatie 12 muuttamista Eurooppatieksi E16

Rauman kaupunki pyysi Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien liittoja sekä Tampereen, Lahden, Kouvolan ja Kotkan kaupunkeja mukaan E16-yhteishankkeeseen, jolla Valtatie 12 status korotetaan Eurooppatieksi E16. Maakuntahallitus päätti 12.9.2023 esittää liikenne- ja viestintäministeriölle hankkeen toteuttamista.

Eurooppatiet ovat Euroopan valtioita yhdistäviä E-merkein merkittyjä maanteitä

Eurooppateistä sovitaan valtioiden välisessä AGR-sopimuksessa (Eurooppalainen sopimus kansainvälisistä pääliikenneväylistä). Esimerkkinä Eurooppatiestä on Suomessa Helsingistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4, joka on osa E75 Kreikka–Norja-tietä.

E-tieverkostoa täydennettiin Suomessa viimeksi vuonna 2001, kun verkostoon lisättiin E8 Alta–Kilpisjärvi–Turku ja 2017 lisäämällä E45 jatke Karesuvanto–Hetta–Alta. Suomessa on vain yksi poikittainen E-tieosuus (E18 välillä Naantali-Vaalimaa).

Tavoitteena E16 Raumalta Kotkaan

Eurooppatie E16 alkaa Pohjois-Irlannin Londonderrystä ja sitä jatkettiin vuonna 2011 Oslosta Gävleen.

Rauman kaupunki käynnisti E16-selvitystyön keväällä 2022 on ja on keskustellut väylän varrella sijaitsevien maakuntaliittojen ja suurimpien kaupunkien edustajien kanssa. Valmistelun lähtökohtana on, että E16-tie alkaa Raumalta ja päättyy Kotkan Mussaloon, johon nykyinen valtatie 15 päättyy. E16-tien paras reitti olisi selvitysten perusteella Raumalta Tampereen, Lahden ja Kouvolan kautta Kotkaan.

E16 tien Suomessa muodostaisivat valtatie 12 Rauma-Kouvola, Tampereen kohdalla kuitenkin kehätie (valtatiet 3 ja 9) ja valtatie 15 välillä Kouvola–Kotkan Mussalo. E16 Suomen osuuden pituus on noin 400 kilometriä.

• Valtatie 12 täyttää Eurooppatielle asetetut tekniset vaatimukset koko pituudeltaan, joten tien toteutuskustannukset muodostuvat lähinnä uuden E-tien merkinnöistä, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Pekka Komu.

E16-hankkeen perusteluja

1. Suunniteltu reitti muodostaa yhteyden kahden huoltovarmuuden kannalta merkittävän sataman välille. Kotka/Hamina – Rauma väli muodostaa merkittävän logistiikkakäytävän. Lisäksi useat puolustusvoimien yksiköt sijaitsevat yhteyden välittömässä läheisyydessä.
    
2. Suomen yhteydet nykyisiin ja tuleviin Nato-naapureihin saavat lisäkapasiteettia mahdollisen Gävle-Rauma lauttayhteyden kautta. EU:n rahoitusvälineistä on mahdollista hakea tukea uusille lauttayhteyksille käynnistysvaiheessa ja E16 tieyhteys tuottaisi mahdollisesti käynnistyvälle yhteydelle lisäarvoa. Välillä liikennöi jo nyt säännöllinen konttialusliikenne. E16 yhteyden jatkomahdollisuuksia on myöhemmin mahdollista selvittää Kotkasta etelään Viron puolelle.
    
3. E16-tie muodostaa perustaa tiivistyvälle pohjoismaiselle yhteistyölle. Ruotsissa ja Norjassa hanke herättää kiinnostusta ja aloite hankkeeseen on saatu ruotsalaiselta E16-yhteistyöryhmältä. Norjassa ja Ruotsissa on jo esimerkkejä E16-käytävän varrelle syntyneistä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavista hankkeista.
    
4. Uusi E-tie parantaa kuntien ja maakuntien mahdollisuuksia elinvoimaan liittyvien hankkeiden edistämiseen, matkailuun ja markkinointiin. E-tieverkko on hyvin merkitty karttoihin ja navigointiohjelmistoihin. Tie mahdollistaa useita yhteisiä matkailuteemoja, kuten talviurheiluteeman
    
5. E16-hankkeen kautta voidaan käynnistää mahdollisia kasvukäytäväajattelua tukevia hankkeita. Tien vaikutuspiirissä olevilla kunnilla ja alueilla on jo nyt vireillä merkittäviä kiertotalouden, vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen hankkeita.

• Päijät-Hämeen osalta mahdollinen E16-status tukisi myös edunvalvontatavoitteitamme nykyisen Vt12-tieyhteyden perusparantamiseen liittyen, muistuttaa edunvalvontajohtaja Antti Kalliomaa.

• Lisäksi E16-status antaa meille jatkossa myös enemmän painoarvoa Euroopassa, jatkaa Komu.

Miten hanke etenee?

Rauman kaupunki toimittaa esityksen E16-hankkeesta Liikenne- ja viestintäministeriölle syksyllä 2023. Esityksen allekirjoittavat myös hankkeeseen osallistuvat kunnat ja maakuntaliitot. Ministeriön päätöksen jälkeen asia edennee Euroopan talouskomission tieliikenteen työryhmän käsiteltäväksi syksyllä 2024.

Uutisen kuva: Seppo Kujanen, Väylävirasto

Lisätietoja