Valitse sivu

Päijät-Hämeen Vihreän siirtymän ohjelma lanseerattiin 23.4.2024 yli 80 osallistujan webinaarissa. Maakuntajohtaja Niina Pautola-Molin avaamassa tilaisuudessa välittyi toimijoiden tahto ja pyrkimys kohti kestävää kehitystä sekä usko yhteiseen tekemiseen. Toisaalta se myös paljasti edessä olevat haasteet.

Lahden kaupungin entinen kaupunginjohtaja ja Kestävä Lahti säätiön puheenjohtaja Jyrki Myllyvirta antoi vilpittömät kehut laaditulle ohjelmalle, sen monipuolisuudelle ja kunnianhimolle. Päijäthämäläisten toimia sivummalta seuranneena hän totesi alueella tapahtuvan paljon kestävän kehityksen eteen, Lahdessa ja muissa kunnissa, liitossa ja yrityksissä. Yksittäisten toimien vaikuttavuus on haaste. Myllyvirta toivoikin, että erilliset asiat pystyttäisiin kokoamaan yhteen niin, että ne tukevat toisiaan. Siten ne vaikuttavat paremmin ja näkyvät enemmän myös ulospäin.

Ohjelma on herättänyt laajaa kiinnostusta

Päijät-Hämeen kasvihuonepäästöistä kolmannes tulee tieliikenteestä

Kesä, kolme aikuista seisovat linja-autopysäkillä. Linja-auto pysähtymässä. .
Lahden Seudun liikenteen linja-auto pysäkillä. Kuva: Aku Mattila / Liikenneturva

Liikenteen osalta ohjelmaa tarkastellut Lahden kaupungin ympäristökoordinaattori Aino Kulonen korosti ohjelman tärkeyttä, vaikka tunnistaakin liikkumisen muutokseen liittyvät haasteet. Hänen mukaansa pienistäkin toimista tulisi saada aikaan merkittäviä kokonaisuuksia. Monen toimijan yhteistyö avaa monia mahdollisuuksia.

  • Paikallisilla toimenpiteillä on kova kiire, jos kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet halutaan saavuttaa. Kunnat voivat mahdollistaa asioita, mutta tarvitaan kaikkien alueen toimijoiden yhteistyötä, muistuttaa Kulonen.

Lyhyillä matkoilla on paljon potentiaalia siirtyä autoilusta kävelyyn ja pyöräilyyn, ja saavuttaa päästövähennysten ohella merkittäviä terveyshyötyjä Työmatkapyöräily- ja kävely ovat erinomaisia tapoja luoda uusia rutiineja arkiliikkumiseen ja työnantajille oiva mahdollisuus osallistua kestävyysmurrokseen.

Päijäthämäläinen resurssipankki kiertotaloutta edistämään

Uusioraaka-aineiden tuotteistaminen, kaupallistaminen ja käyttöönotto tuotevalmistuksessa on vielä uutta, eikä monilla yrityksillä ole tähän riittävää osaamista. Se vaatii arvoketjussa toimivien tahojen tiivistä yhteistyötä. Tuotehyväksyttämismenettelyt saattavat olla monimutkaisia prosesseja ja vaatia monenlaisia selvityksiä ja tutkimusdataa.

Päijät-Hämeen vihreän siirtymän ohjelman toteuttajat voivat toimia tässä yritysten tukena mm. kokoamalla arvoketjuja ja tarjoamalla yritysten käyttöön monipuolisia, kiertotalouteen liittyviä tutkimus- ja testauslaboratorioita sekä TKI toimijoiden osaamista. Tämä on merkittävä asia materiaalien validoinnissa ja myös yksi merkittävimmistä yritysten vetovoimatekijöistä materiaalikiertojen osalta, toteaa asiakkuuspäällikkö Kati Tuominen Ladecista.

Kiertotalouspuiston tai ekoteollisuusalueiden kehittäminen voisi tarjota uusia mahdollisuuksia niin liiketoiminnalle kuin ympäristöllekin. Tähän kytkeytyy myös maankäytön suunnittelu ja kaavoitus.

Luonnon monimuotoisuus ja yhteistyön merkitys korostuvat alueiden suunnittelussa

Kolmen kangasvuokon ryhmä metsässä. Kukissa valkoiset terälehdet ja keltainen keskusta. Matala vihreä varsi.
Kangasvuokkoja. Kuva: Petteri Jyrkinen

Heinolan kaupungin suunnittelija Saku Ovaskainen korosti luonnon monimuotoisuuden merkitystä ja maakunnallisen yhteistyön roolia. Kuntatason lisäksi monimuotoisuutta on hyvä tarkastella vähintään maakuntatasolla laajemman kokonaiskuvan saamiseksi. Luonnon monimuotoisuus linkittyy ohjelman tavoitteeseen yhdyskuntarakenteen hajaantumisen pysäyttämisestä. Hän näki toimenpidevalikoiman laajana ja konkreettisena, mikä antaa hyvän pohjan kestävän kehityksen edistämiselle alueella.

Neljän kunnan yhteisen kaavoittajan Tuula Vuorisen mukaan ohjelma tuo selkeyttä aluesuunnitteluun korvatessaan ilmastotiekartan ja kiertotalouden tiekartan. Ylätason tavoitteiden siirtämisessä käytäntöön on vielä tekemistä. Suunnitteluhankkeissa hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii hankkeen eri osapuolilta aktiivista tiedonvaihtoa ja valmiuksia tehdä yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

Käynnissä olevat lakimuutokset tulevat osaltaan vaikuttamaan maankäytön suunnitteluun. Ei vielä tiedetä miten lakimuutokset vaikuttavat vihreän siirtymän edistämiseen alueellisesti.

Voimalaitos talvella kuvattuna. Useita betonirakennuksia, siltoja ja korkea savupiippu, josta tupruttaa savua. Sininen taivas, luminen maisema.

Webinaarissa ohjelman energiaosuutta kommentoinut Lahti Energian viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mari Suokari totesi, että maakaasusta ja poltosta luopuminen vaatii isoja investointeja. Toisaalta kaukolämpö on tehokas tapa tuottaa energiaa ja Lahti Energialla on edelleen käynnissä tuotannon monipuolistaminen vähähiilisillä ratkaisuilla.

Kymijärven voimalaitos Lahdessa. Kuva: Lahti Energia Oy

Kuluttajat avainasemassa kestävän ruokajärjestelmän murroksessa

Kuvat: Pixabay

Liiketoimintakehittäjä Henrik Yli-Seppälä Ladecilta painotti kestävän ruokajärjestelmän merkitystä. Liiketoimintalähtöisyys toimii tehokkaana ajurina, kun halutaan vaikuttaa muutoksen vauhtiin ja vaikuttavuuteen. Luonnon ja alkutuotannon monimuotoisuuden tavoittelu toteutuu agroekologisilla symbiooseilla.

Kuluttaja on avainasemassa asiakaslähtöisessä liiketoiminnassa: viestintää ja vaikuttamista tulee tehdä positiivisuuden kautta – maatalous on elinehtomme! Asiakkaiden tulee olla myös valmiita maksamaan eettisestä ja ekologisesta ruoasta korkeampaa hintaa.

Samalla linjalla jatkoi omassa puheenvuorossaan Kinnarin Tilan Terhi Kinnari, joka toi esiin ruokatuotannon haasteet ja tarpeen tehdä valintoja kestävyyden hyväksi.

 

Ohjelman seuranta

Maakuntahallitus ja maakunnan elinkeinotyöryhmä arvioivat vuosittain ohjelman kokonaisuutta ja yksityiskohtaisempi seuranta tapahtuu teemakohtaisissa ryhmissä, pääosin jo olemassa olevien ryhmien kautta, kuten esimerkiksi ilmastotyöryhmän​, liikennejärjestelmätyöryhmän​, kiertotalousryhmän kautta sekä hankkeiden seurannan kautta.

Toteutuksessa ja arvioinnissa tärkeää rajapinnat ja yhteissuunnittelu muiden ohjelmien kanssa, kuten maakuntastrategia, maakuntakaava, Liikkuva Päijät-Häme 2030 ja Päijät-Hämeen kulttuurin suunta​ 2030.

Tutustu tarkemmin ohjelmaan

Lisätietoja

Riika Kivelä
aluekehityspäällikkö
+358 44 371 9454
riika.kivela@paijat-hame.fi

Maarit Virtanen
projektipäällikkö
+358 44 077 3272
maarit.virtanen(a)paijat-hame.fi
Canemure-, Kuntien ilmastosuunnitelmat – ja ClimateGO -hankkeet

Life-ohjelman ja Canemure-hankkeen logo

Johanna Snell
projektipäällikkö
+358 44 077 3637
johanna.snell(a)paijat-hame.fi
CEI BOOST (Interreg Europe)
Change(K)now! (Interreg Baltic Sea Region)