Valitse sivu

Mitä yhteistä on Asikkalan ikonisella Pulkkilanharjulla, Mainiemen sahalla Padasjoella, Liipolan lähiöllä Lahdessa ja Pyhäniemen kartanolla Hollolassa?

Ne ovat esimerkkejä maakuntamme arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä, jotka kuvastavat maakunnan kehityksen vaiheita ja vaalimisen arvoisia ominaispiirteitä. Päijät-Hämeen alueella on lähes 200 arvokasta kulttuuriympäristöaluetta, jotka on merkitty maakuntakaavaan.

Mustavalkoinen ilmakuva. Järvessää kapeasta harjukaistaleesta muodostuneita saaria. Tie kulkee saarien läpi ja niiden välissä kulkevaa siltaa pitkin.
Pulkkilanharju vuonna 1965, kuva Kuvakiila/Lahden museoiden kuvakokoelmat

Maakuntaliitot ja niitä edeltäneet Seutukaavaliitot ovat inventoineet arvoalueita 1960-luvulta lähtien Suomessa.

  • Päijät-Hämeessä edellinen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys on tehty vuonna 2006, ja päivitystyö on nyt alkanut. Tällä kertaa mukana on myös maakunnan uusin tulokas Iitin kunta, kertoo aluesuunnittelujohtaja Niina Ahlfors Päijät-Hämeen Liitosta.

Työhön on varattu aikaa kaksi vuotta, sillä edeltävää selvitystä on tarpeen paitsi päivittää, myös täydentää etenkin niin sanotun modernin rakennetun ympäristön osalta. Jo edeltävässäkin kulttuuriympäristöselvityksessä on tarkasteltu jälleenrakennuskauden rakentamista ja jossain määrin myös sitä nuorempia alueita, nyt aikajänne ulotetaan koko maakunnassa viime vuosisadan loppupuolelle saakka.

Selvitystyön toteuttaa Lahden museot / Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo, ja sitä rahoittavat Päijät-Hämeen Liiton ohella alueen kunnat. Selvityksen laatiminen museon ohjauksessa hyödyttää paitsi selvityksen tekemistä, myös tiedon tulevia käyttäjiä laajalti. Alueellisella vastuumuseolla on entuudestaan käytössään kulttuuriympäristötietoa ja sen lakisääteiseen kulttuuriympäristötehtävään kuuluu nykyisin myös tiedon digitaalisen tallentamisen ja saatavuuden edistäminen.

  • Tavoitteena on tuottaa havainnollista aineistoa, joka on helposti kuntien ja viranomaisten käytettävissä, ja antaa riittävät tiedot suunnittelun pohjalle. Sama tieto palvelee toki myös muita toimijoita, kertoo kulttuuriympäristöselvitystä museolla tekevä projektitutkija Tiina Rekola.

Selvitystyö kestää vuoden 2023 loppuun saakka. Arkistotyön ohella etenkin kesäajat kuluvat kenttätöissä maakunnassa. Paikallisia omien kulttuuriympäristöjensä asukkaita ja asiantuntijoita tullaan myös kuulemaan selvityksen edetessä muun muassa kuntakohtaisissa tilaisuuksissa tai tapahtumissa.

Selvityksen perusteella tullaan määrittelemään arvokkaat kulttuuriympäristöt uudistettavaan kokonaismaakuntakaavaan, joka on tavoitteena käynnistää ensi vuonna.

Lisätietoja:

Päijät-Hämeen Liitto, aluesuunnittelujohtaja Niina Ahlfors, puh. 040 531 7628
Lahden museot / Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo, projektitutkija Tiina Rekola, puh. 044 482 6910
www.lahdenmuseot.fi/mary

Kuvat:

Pulkkilanharju vuonna 1965, kuva Kuvakiila/Lahden museoiden kuvakokoelmat
Liipolan asuinalue Lahdessa vuonna 2013, kuva Tiina Rekola/Lahden museoiden kuvakokoelmat