Maakuntajohtaja Niina Pautola-Molin Vierailija-kirjoitus Etelä-Suomen Sanomissa 31.12.2022
Kuluneen vuoden ylivoimaisesti merkittävin keskustelunaihe on ollut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen erilaiset seuraukset niin alueellisesti, kansallisesti, Euroopassa kuin globaalistikin. En muista, että oman elämäni aikana olisi koskaan puhuttu yhtä paljon turvallisuudesta, varautumisesta, huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta kuin kuluneen vuoden aikana on tehty.
Yritykset ja kotitaloudet kamppailevat tällä hetkellä energian hinnannousun ja inflaation kanssa. Samalla on ryhdytty varautumaan sähkökatkoihin ja päivitetty kodin varmuusvarastoja.
Edellisten jatkeena arkipäivän jännitystä lisää sote-uudistus, jonka H-hetki on vihdoin koittanut. Maantieteellisesti tarkasteltuna hyvinvointialueet vastaavat pitkälti Suomen maakuntia, Uusimaa pois lukien. Ehkä osittain tästä syystä kunnat, maakunnat, maakuntaliitot ja näiden hallintorakenteet voivat sekoittua hyvinvointialueiden rakenteisiin.
Siltä varalta, että työnjako on jäänyt epäselväksi, kerrattakoon, että vuoden 2023 lähtien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä kuuluu 21 hyvinvointialueelle. Kuntien tehtäväksi jäävät varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukio ja ammatillinen koulutus, kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelut, elinkeino ja työllisyys ja te-palvelut.
Ajankohtaisen toimintaympäristön huomioon ottaen kriisitilanteisiin varautumista ei voi liikaa korostaa.
Päijät-Hämeen maakunnan kannalta sote-uudistus merkitsee käytännössä, että pelastuslaitos siirtyy maakuntaliitolta hyvinvointialueen hallinnon alle. Sen sijaan maakuntaliiton perustehtävät, maankäyttö ja aluesuunnittelu, aluekehitys sekä maakunnan yleinen edunvalvonta, säilyvät ennallaan.
Lainsäädäntö määrittelee kuntien ja hyvinvointialueen työnjaon. Väliin jää kuitenkin niin sanotuilla yhdyspinnoilla tapahtuvaa toimintaa, josta tulee sopia kuntien, hyvinvointialueen ja mahdollisten muiden toimijoiden kesken.
Näitä alueita ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lasten, nuorten ja perheiden tukeminen, työllisyyden hoito, maahanmuutto ja kotoutumisen edistäminen sekä turvallisuus ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vaikka lainsäädäntö määrittää tehtävät ja ohjaa yhteistyön toteutumista, jättää se kuitenkin väljyyttä sopia yhteistyötavat ja -rakenteet kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen.
Kuntaliiton mukaan yhdyspintatyötä koskeva valmistelu on edennyt Suomen eri alueilla vaihtelevasti. Monilla alueilla työnjako vaatii vielä selvennystä. Kyseessä on vaativa tehtävä, joka vaatii kaikilta osapuolilta kärsivällisyyttä ja luottamusta.
Myös Päijät-Hämeessä työstetään parhaillaan näitä yhteistyön pelisääntöjä. Ajankohtaisen toimintaympäristön huomioon ottaen kriisitilanteisiin varautumista ei voi liikaa korostaa. Myös niitä koskevien vastuiden ja roolituksen tulee jatkossa olla kaikille osapuolille selviä.
Sote-uudistus on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Samalla toimintaympäristömme muuttuu radikaalisti aina vain vaativampaan suuntaan.
Tässä ilmiöiden ja uudistusten ristipaineessa on kuitenkin hyvä muistaa, että onnistumisen todennäköisyys kasvaa aina, kun teemme yhteistyötä. Viime kädessä meitä kaikkia ohjaavat samat tavoitteet, asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja hyvän elinympäristön turvaaminen.
Niina Pautola-Mol
maakuntajohtaja
+358 44 077 3010
niina.pautola-mol(a)paijat-hame.fi
