Kuva: Maakuntajohtaja Niina Pautola-Molin PP-esityksestä, jonka teemana oli vihreä siirtymä ja kestävä kasvu luonnon monimuotoisuutta vahvistaen.
Valtion ja eteläisen Suomen edustajat kävivät aamupäivästä keskiviikkona 24. huhtikuuta vilkkaan aluekehittämiskeskustelun ja iltapäivällä oli lyhyempi valtion ja Päijät-Hämeen toimijoiden keskustelu.
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Tiina Korhosen johdolla katse suunnattiin eteenpäin ja pöydällä olivat eteläisen Suomen tärkeät yhteiset kehittämisteemat: tutkimus- ja kehittämispanostukset (TKI) sekä vihreän siirtymän edistäminen. Etäyhteyksin pidettyyn tapaamiseen osallistui edustajat kuudesta ministeriöstä sekä viidestä maakunnasta: Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Kymenlaaksosta, Etelä-Karjalasta ja Päijät-Hämeestä.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén toi esille Etelä-Suomen painavan roolin koko maan TKI-kasvun edistäjänä.
- Alueemme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiosektorilla on hyvin paljon toteutumattomia mahdollisuuksia, joihin resursoimalla tulokset saadaan kertaantumaan koko Suomen eduksi.
Tutkimuksen ja kehittämisen koko potentiaali käyttöön
Maakunnat ehdottavat työläiden EU-hankkeiden valmisteluun kansallista rahoitusta. Tukirahoitus laajentaisi hakijajoukkoa, parantaisi hankkeiden laatua ja helpottaisi hankkeiden pärjäämistä EU-rahoituksesta käytävässä kovassa eurooppalaisessa kilpailussa. Valtiovallalle esitettiin myös, että EU-hankkeiden kansallisen vastinrahoituksen määrää lisätään ja sen myöntöehtoja uudistetaan niin, että myös kaupungit, niiden kehittämisyhtiöt sekä alueet voivat hakea rahoitusta. Lisäksi maakunnat esittävät eteläisen Suomen kattavan TKI-strategian laatimista.
Vihreää siirtymää ja kestävää kasvua luonnon monimuotoisuutta vaalien
Haluamme haastaa valtion mukaan houkuttelemaan teknologiainvestointeja Etelä-Suomeen, esitti Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol.
- Eteläisessä Suomessa on valmius vihreän siirtymän tuotantoa uudistavaan TKI-toimintaan sekä kokeilu- ja pilottihankkeisiin. Keskeistä on puhtaan energian saatavuuden varmistaminen ja riittävien siirtoyhteyksien turvaaminen koko eteläisessä Suomessa. Puhtaan energian investointien arvo eteläisessä Suomessa on arviolta noin 20 miljardin euron luokkaa.
Lisäksi todettiin, että maakuntakaava on väline vihreän siirtymän maankäytön ratkaisujen yhteensovittamiseen, joten maankäytön lakiuudistuksissa maakuntakaavan asemaan ei haluta tästäkään syystä heikennystä. Maakuntien visiona on suunnittelujärjestelmä, jolla voidaan edistää puhdasta siirtymää ja sovittaa yhteen maankäytön ratkaisut, niin että luonnon monimuotoisuus säilyy. Maakunnat voivat tarjota myös yhteistyöfoorumeja maankäytön erimielisyyksien ratkaisemiseksi.
Päijät-Hämeen keskustelun toivotaan johtavan aidosti tuloksiin ja uusiin koulutusohjelmiin
Valtioneuvoston ja Päijät-Hämeen vuosittaista aluekehityskeskustelua johti ministeriöiden edustajana teollisuusneuvos Tapani Mattila (TEM). Aiheena olivat Päijät-Hämeen elinvoiman edellytykset ja kehitystarpeet sekä miten valtio voisi tukea alueemme elinvoimapolitiikan vahvistamista.
Päijät-Hämeen kaksi pääteemaa esitteli maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol. Ensimmäinen koski TKI:n kasvua sekä osaavan työvoiman tarpeita. Esillä olivat Päijät-Hämeen alueelle rakentuva merkittävä tutkimus- ja laboratorioympäristö sekä näihin liittyvät koulutustarpeet.
- Tällä hetkellä keskeisin koulutustarve kohdistuu rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opintojen käynnistymiseen Lahdessa LUT-yliopistolle. Rakennusalan tuottavuuden muutos on ollut heikkoa, vahvisti puheenvuorossaan strategiajohtaja Janne Hokkanen LUT-yliopistosta.
Toinen pääteema käsitteli elintarvikeviennin kaksinkertaistamista, Päijät-Hämeen roolia elintarviketeollisuudessa sekä viennin kaksinkertaistamistavoitteen edellyttämiä investointi- ja koulutustarpeita. Viime vuonna avattua Food Pilot Plant -toimintaa halutaan laajentaa ja käynnistää Food Start Hub uusien innovaatioiden virittämiseen.
- Tarvitsemme alueelle laboratorioanalyytikko-koulutuksen tutkinnonanto-oikeuden ja rahoituksen LAB-ammattikorkeakoululle. Koulutus tukee myös pk-yritysten kehittämistä, kertoi TKI-vastaava vararehtori Minna Suutari LAB-ammattikorkeakoulusta.
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen nosti esiin MAL-sopimusten merkityksen alueen kasvun ja kehittämisen kannalta. Lahden alueen kasvupotentiaalin hyödyntämiseen kannusti myös ympäristöministeriön erityisasiantuntija Mika Ristimäki.
Taustatukea keskusteluille antoivat myös Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen kauppakamarin ja LADECin johdon puheenvuorot.
Maakunnan edustajat esittivät myös huolensa aluehallinnon uudistuksen sekä yritystukien aluekarttamuutosten vaikutuksista Päijät-Hämeessä.
Aluekehittämiskeskustelujen tarkoitus
Aluekehittämiskeskusteluissa valtio ja maakunnat käyvät läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on alueiden elinvoiman ja omaehtoisen kehittämisen vahvistaminen. Valtion puolelta keskusteluihin osallistuu useita eri hallinnonaloja, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin.
Vuoden 2024 keskustelut järjestetään neljänä tilaisuutena eteläisen, läntisen, pohjoisen ja itäisen Suomen maakuntien kanssa.
Lue lisää aluekehittämiskeskusteluista Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivulta
Lisätietoja
Niina Pautola-Mol, maakuntajohtaja, +358 44 077 3010, niina.pautola-mol(a)paijat-hame.fi
Juha Hertsi, kehittämisjohtaja, +358 44 371 9442, juha.hertsi(a)paijat-hame.fi
